Emma Peura tuo naiskuvansa Raisioon

Harkon Jari Näränen (vas.), taiteilija Emma Peura ja Harkon Heli Isolehto aistimassa taidetta lieriöiden sisällä.

KUVATAIDE. Helsinkiläinen taidegraafikko Emma Peura (s.1988) on tuonut Raisioon tilallisia maisemia ja kuvitteellisia muotokuvia. Raision kaupungintalolla 26. toukokuuta asti auki olevassa Harkon kuratoimassa Mielikuvia-näyttelyssä on mukana 14 teosta, joiden pääosassa ovat tila ja tunne.

Näyttelyn pääteos ILMAPIIRIT (2012) haastaa katsojan kokeilemaan erilaista tapaa katsoa taidetta. Katosta roikkuvien vanerilieriöiden sisäpinnoille on kiinnitetty vesiväripuupiirrostekniikalla painettuja maisemia. Ulkopuolelta teosta tarkastellessa kuvia ei näe, vaan katsojan on koukattava lieriön sisäpuolelle – ja kokonaisuuden kokeakseen laitettava vielä kuulokkeet korville, sillä taiteilijan säveltämä musiikki on osa teosta.

– Halusin kokeilla erilaisia grafiikan esitystapoja. Lieriö vaimentaa ulkopuolelta tulevia ääniä ja auttaa keskittymään teokseen luoden oman tilan taidekokemukselle, taiteilija selittää. Hänen mukaansa oma tila ei ole ainoastaan fyysinen tila, vaan myös henkinen tila: tila, jonka vallassa voi olla rauhassa, keskittyä omaan olemiseen.

Mielikuvia on Peuran ensimmäinen näyttely tällä suunnalla. Raision näyttelytilaan taiteilija on erityisen tyytyväinen.

– Perinteisen galleriat on valkoisia kuutioita. On kivaa pitää välillä näyttely tällaisessa tilassa. Kaikki ihmiset eivät käy galleroissa, joten tämä näyttely tavoittaa erilaisia ihmisiä, hän kiittelee.

ILMAPIIRIT-teosta tukee metrien levyinen samoista sävyistä ja muodoista rakentunut metalligrafiikan menetelmillä painettu sisarteos Horisontti (2015).

Emma Peuran (kuvassa) näyttelyn ILMAPIIRIT-teosta tukee metrien levyinen samoista sävyistä ja muodoista rakentunut metalligrafiikan menetelmillä painettu sisarteos Horisontti (2015).
Emma Peuran (kuvassa) näyttelyn ILMAPIIRIT-teosta tukee metrien levyinen samoista sävyistä ja muodoista rakentunut metalligrafiikan menetelmillä painettu sisarteos Horisontti (2015).
Hiukset.
Hiukset.

Kehystetyissä grafiikkatöissä taas on kuvitteellisia muotokuvia naisista.

– Nainen päätyy usein aiheeksi, kun haluan esittää omia sisäisiä tunnelmia ja ajatuksia.

Kuvista on löydettävissä myös taiteilijan omia piirteitä. Lähimpänä omakuvaa on taiteilijan oma lempiteos Polkkatukkainen tyttö.

Peura on piirtänyt paljon elävää mallia. Taito piirtää elävä malli on hänen mukaansa lähtökohta sille, että hän voi piirtää kuvitteellisen mallin. Kaikki hänen teostensa naiset on kuvattu ilman vaatteita.

– Alastomuus jättää katsojalle enemmän tilaa tulkita, kun naiset eivät vaatteiden kautta sijoitu mihinkään aikakauteen, taiteilija perustelee paljasta pintaa.

Naiseuden ohella esillä on paljon vesiteemoja.

– Vesi kiehtoo minua erityisesti, koska siinä voi tarttua joko pintaan tai syvyyteen. Se on tavallaan elämän edellytys ja toisaalta todella armoton, Peura pohdiskelee.

Hänen omat kuvataiteen idolinsa ovat Outi Heiskanen ja Helena Junttila.

Emma Peura ripustamassa omaa suosikkiteostaan Polkkatukkainen tyttö, joka on tulkittavissa myös hänen omakuvakseen.
Emma Peura ripustamassa omaa suosikkiteostaan Polkkatukkainen tyttö, joka on tulkittavissa myös hänen omakuvakseen.

Nuoret taiteilijat esiin!

Taiteilija on valmistunut Imatran taidekoulusta vuonna 2012. Hän sai Eero Rantasen apurahan vuonna 2014. Harkon museonjohtaja Heli Isolehto inspiroitui erityisesti Peuran lieriöistä, viivan käytöstä ja väreistä.

– Lisäksi grafiikalla on iso paikka sydämessäni, ja haluan aina nostaa esiin nuoria taiteilijoita, Isolehto perustelee taiteilijavalintaansa.

Mielikuvia-näyttelyn jälkeen kesäkuussa Harkolla on vuorossa Handmade in Raisio vol. 3 -näyttely, jonka teoshaku on auki maaliskuun loppuun.

– Näyttelyssä olisi mukava nähdä niin maalauksia, piirustuksia kuin veistoksia. Tekstiilitaidetta, puutöitä ja keramiikkaa. Valokuvaa, videota, ääntä ja sarjakuvaa. Teos on voitu valmistaa yksin tai yhdessä, tai se voi olla vasta suunnitteluasteella, neuvotaan Harkosta.

Janica Vilen