Koulunuorisotyötä tehdään koulun ja vapaa-ajan rajapinnassa, matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevällä otteella.
LIETO.
Liedossa koulunuorisotyö alkoi vuoden 2021 alussa AVI:n rahoittamalla hankkeella, jolla pyrittiin ehkäisemään koronapandemian aiheuttamia sosiaalisia haittoja. Koulunuorisotyöntekijäksi Liedon nuorisopalveluiden alaisuuteen palkattiin tuolloin yhteisöpedagogi (AMK) Sylvia Mukheef.
– Toki jo ennen sitä oli yhteistyötä koulujen ja nuorisopalveluiden välillä, esimerkiksi ryhmäytymispäivien muodossa. Hankkeen myötä koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyöstä tuli tiiviimpää. Minut palkattiin hankkeeseen tekemään koulunuorisotyötä yläkoululaisten parissa. Hankkeen aikana suurin osa työpanoksesta kohdistui nykyiseen Taatilan yhtenäiskoulun yläkoulun yksikköön. Vierailin noin kerran viikossa myös Ilmaristen koululla ja harvakseltaan Tarvasjoella, Mukheef toteaa.
Omaa kokemustaan koulunuorisotyöstä Mukheef kuvailee mukaansatempaavaksi.
– Sain toimia tavallaan pioneerina hankkeessa. Onhan koulunuorisotyötä tehty Suomessa jo hyvän aikaa joillakin paikkakunnilla, mutta Liedossa tämänkaltainen työ, jossa nuorisotyöntekijästä tulee osa koulun arkea ja kasvattajayhteisöä, oli täysin uutta. Ensimmäinen lukukausi 2021 keväällä menikin tutustumiseen ja itsensä tutuksi tekemiseen. Pikkuhiljaa koulunuorisotyölle löytyi oma paikka jostakin oppilashuollon ja vapaa-ajan välimaastosta.
Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa opiskeleva Sylvia Mukheef suoritti harjoittelunsa Lounais-Suomen aluehallintoviraston nuorisotoimessa alkuvuodesta.
– Erityisesti yllätyin iloisesti siitä, miten paljon AVI:lla tunnuttiin arvostavan kenttäosaamistani ihan ruohonjuuritason nuorisotyöntekijänä. Omiin töihin paluu tuntuu ihan kivalta, vaikka on vähän haikeaa jättää AVI juuri, kun vasta pääsi jutun juonesta kiinni, Liedon nuorisopalveluihin viime viikolla palannut Mukheef sanoo.
Tällä hetkellä Liedossa ei ole sataprosenttisesti koulunuorisotyötä tekeviä henkilöitä, vaan hankkeen loputtua Mukheef vakinaistettiin nuorisotyöntekijäksi. Hän kertookin, että nuorisopalveluilla on myös muita tärkeitä tehtäviä, eikä kaikkia paukkuja voida laittaa kouluille.
– Hankkeen aikana onnistuneet työmuodot koottiin koulunuorisotyön vuosikelloon, jonka mukaan työtä tehdään tällä hetkellä kaikilla kolmella Liedon yläkoululla. Juuri hiljattain on alkanut uusi koulunuorisotyöhanke, jonka aikana työtä kehitetään edelleen eteenpäin.
– Meille nuorisotyöntekijöille on jaettu omat vastuukoulut, joissa koulunuorisotyötä tehdään kahtena tai kolmena päivänä viikossa. Tavoitteena on tarjota tasapuolisesti kaikille Liedon yläkoululaisille mahdollisuus matalan kynnyksen kohtaamiseen. Käytännössä työ muotoutuu joka koululla kuitenkin vähän omannäköisekseen, hän jatkaa.
Koulunuorisotyön ei ole tarkoitus kilpailla lakisääteisen oppilashuollon kanssa.
– Tarvetta kohtaamiselle on niin paljon, ettei siitä tarvitse ruveta kilpailemaan. Keskustelemalla ja kokeilemalla löytyy hyvä yhteistyö. Vaikka koulunuorisotyöntekijä kohtaa samoja nuoria ja käsittelee työssään samantyyppisiä aiheita kuin esimerkiksi kuraattori, on näillä molemmilla työhön vähän erilainen tulokulma. Koulunuorisotyön tulisi mielestäni olla melko vahvasti ennaltaehkäisevää työtä, toteaa Sylvia Mukheef.
Koulunuorisotyöntekijä on Mukheefin mukaan erilainen aikuinen koululla; hän ei arvioi tai kirjaa.
– Kaikki koulun aikuiset ovat totta kai myös osa epävirallista koulua, mutta koulunuorisotyöntekijä on ainut, jonka työn keskiö ja tarkoitus on toimia siellä: nuorten maailmassa. Parhaimmillaan koulunuorisotyöntekijä tekee sujuvaa yhteistyötä lakisääteisen oppilashuollon ja opetushenkilöstön kanssa kuitenkin pitäen kiinni siitä, että työ perustuu nuorisotyön työtapojen mukaan vapaaehtoisuuteen ja kohtaamiseen. Koulunuorisotyössä kohtaamisella on suuri itseisarvo.
Sosiaalisesta mediasta nuorisotyöntekijän löytää nuortensylvia-nimellä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
AVI avustaa alueen koulunuorisotyötä
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt loppuvuodesta 2022 yhteensä 914 062 euroa 25 kunnalle kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön. Koulunuorisotyön tavoitteena on edistää nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta.
Liedon, Paimion ja Paraisten vapaa-aikatoimet saivat jokainen erikokoisen hankeavustuksen, jonka avulla nuorisotyöntekijät toimivat kouluilla tiiviissä kasvatuskumppanuudessa yhdessä koulun opettajien ja muun henkilökunnan kanssa.
AVI on jakanut koulunuorisotyön avustuksia aiemmin myös Kaarinan kaupungille, joka toimii edelläkävijänä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön kehittämisessä. Alkunsa ajatus koulunuorisotyöstä on saanut vanhasta Piikkiön kunnasta, josta toiminta on laajentunut kuntaliitosten myötä koko Kaarinan alueelle. Nykyisin Kaarinan jokaisella yläkoululla työskentelee koulunuorisotyöntekijä.
Turun nuorisopalveluiden alaisuudessa toimii tällä hetkellä yksi päätoimisesti koulunuorisotyötä tekevä nuoriso-ohjaaja. Hänen lisäkseen Turun koulujen henkilökuntaa on laajennettu reilun kuukauden sisällä aloittaneiden seitsemän yhteisöpedagogin voimin.
Yläkoulussa tai yhtenäiskouluissa tehtävä koulunuorisotyö on Suomen kouluissa jo melko yleistä. Toisen asteen koulutukseen on myös alettu kehittää erilaisia koulunuorisotyön yhteistyömalleja.
Pääperiaatteena koulunuorisotyössä on ennaltaehkäisevä kokonaisvaltainen hyvinvointia edistävä arjen toiminta, joka lähtee nuorten tarpeista. Hankkeella pyritään kehittämään ja jalkauttamaan kouluille nuorisotyöllisiä ohjaus-, toiminta- ja tukimuotoja, joilla voidaan tukea nuorten kasvua, kehitystä ja oppimista. Lisäksi koulunuorisotyö toimii yhteisötasolla myös kouluviihtyvyyttä ja yhteistoimintaa edistäen.
Koulunuorisotyötä pyritään kohdentamaan ukrainalaisten nuorten integroitumisen tukemiseen sekä koronapandemian jälkeen esiin nousseen nuorten hyvinvointivajeen korjaamiseksi.
Katariina Mäkinen-Önsoy
