Historian kerrokset kirkkotilan muutoksissa paljastavat eri aikakausien seurakuntalaisten tarpeet ja ajatukset mielenkiintoisella tavalla.
SAUVO. Valtakunnallisena kirkkomusiikin päivänä Sauvon kirkossa pidetyn 550-vuotisjuhlavuoteen liittyvän luennon päätteeksi Sauvo-Karunan kirkkoalueen kappalainen, TD Kalle Elonheimo julisti muistojen keruun alkaneeksi.
– Pyydän toimittamaan Sauvon kirkkoon liittyvät muistot joko suoraan minulle tai sitten Sauvon seurakuntatalolle ensimmäiseen adventtiin mennessä. Muistoja voi tallentaa joko kirjallisessa muodossa tai äänitiedostona. Julkaisuoikeuksista on hyvä ilmoittaa, sillä tietoja on tarkoitus julkaista juhlavuoden nettisivustolla tai painotuotteessa, mikäli sellaisen jossain vaiheessa saamme aikaiseksi, Elonheimo sanoo.
Luennoitsijana Sauvon kirkon korjauksiin ja uudistamisiin pureutuneessa tilaisuudessa 25.9. toimi FM Ossi Tammisto. Kirkossa ovat upeasti näkyvissä historian kerrokset, tyylejä on laidasta laitaan eri aikakausilta.
– Sauvon kirkko antaa kattavan kuvan kirkkotilan muutoksista vuosisatojen varrella. Se on onni, että täällä on säilytetty eri vuosisatojen yksityiskohtia. Onneksi esimerkiksi 1920-luvun alussa ehdotettu mittava muutos etelälehterin purkamisesta ja kahtia jakamisesta urkuparven molemmin puolin sekä alttarikaiteen jatkamisesta seinästä seinään yltäväksi ei toteutunut, sillä se olisi mielestäni muuttanut jossain määrin kirkkotilan henkeä, Tammisto toteaa.
Tammiston mukaan se, että kirkko ei ole täydellinen esimerkki keskiaikaisesta tyylistä, ei vähennä sen arvoa millään tavoin – kaikkein vähiten historiantutkimuksen näkökulmasta.
– Kun tämä on kerran seurakunnan kokoontumispaikka, on luonnollista että tila on muuttunut aina sen mukaan, mitä seurakunta on pitänyt tarpeellisena, ja mihin sillä on milloinkin ollut varaa, Tammisto lisää.
Sauvon kirkon holvit on rakentanut 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen (murator Petrus de Kymitto), jonka kädenjälki on näkyvissä myös muun muassa Kemiön ja Perniön kirkoissa. Vuonna 1472 vihitty ja Pyhän Klemens Roomalaisen mukaan nimetty kolmilaivainen Sauvon kirkko on Suomen suurimpia keskiaikaisia pitäjänkirkkoja. Nykyään istumapaikkoja 1600-luvulta peräisin olevissa penkeissä on runsaat 700.
Seuraava juhlavuoden messu Sauvon kirkossa pidetään sunnuntaina 16. lokakuuta kello 10 teemalla Rakkauden kaksoiskäsky. Fredrik Rosenlew luennoi lokakuun lopulla Sauvon kirkolle lahjoituksia tehneistä henkilöistä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Luento on katsottavissa Paimion ev.lut.seurakunnan YouTube-kanavalla.
Tiesitkö?
• Sauvo mainitaan vuonna 1335 seurakuntana, jolla on oma pappi. Kirkko esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuodelta 1346. Keskiajan jälkeen Sauvo on ollut Turun Kymnaasin ja Akatemian palkkapitäjänä sekä vuosina 1690–1776 piispan palkkapitäjänä.
• Nykyinen kirkko – harmaakirkko ei ole Sauvon ensimmäinen, vaan samalla mäellä on ollut sitä ennen ainakin yksi puurakenteinen kirkko. Sauvon historiallinen aika alkaa vuodesta 1335, jolloin seurakunta oli jo niin vakiintunut, että kirkkoherra saattoi lahjoittaa maatilan Turun tuomiokirkolle. Siten on oletettavissa, että ensimmäinen kirkko on rakennettu jo joskus 1200-luvun jälkipuoliskolla. Nykyisessä kirkossa on sen edeltäjästä – tai edeltäjistä – jäljellä kalkkikivinen kasteallas.
• Sauvoon liittyi myös vuonna 1685 kappelioikeuden saanut Karuna, joka erotettiin omaksi seurakunnakseen vuonna 1930. Sauvon ja Karunan kunnat yhtyivät jälleen vuonna 1969, jolloin syntyi myös uusi seurakunta, Sauvo–Karunan seurakunta. Sauvo–Karunan seurakunta liitettiin Paimion seurakuntaan 1.1.2019.
