Unohtamisen lisäksi rokottautumiseen vaikuttaa oma taloudellinen tilanne ja tiedonpuute.
TERVEYS.
Pitäisiköhän käydä uusimassa jäykkäkouristusrokote? Mistä saan selville, mitä rokotteita olen viimeksi saanut? Tällaisia kysymyksiä pyörii monen Suomen Rokotepalvelun Turun toimipisteen asiakkaan mielessä, kun he yrittävät ottaa selvää omasta rokotehistoriastaan ja pitää rokotesuojansa yllä. Kysymykset ovatkin tuttuja Suomen Rokotepalvelun toimitusjohtaja Olivia Kuusiselle, joka kertoo, että usein suomalaisten siirryttyä työelämään rokottautuminen jää omissa ajatuksissa taka-alalle.
– Suomessa on erinomainen neuvola, joka huolehtii lasten rokotuksista. Vanhempana rokotteiden ottaminen on kuitenkin omalla vastuulla. Esimerkiksi äidit tuovat lapset neuvolaan rokotettavaksi, mutta heidän oma suojansa on päivitetty 20 vuotta sitten, hän sanoo.
Suomen Rokotepalvelussa käy Kuusisen mukaan kaikenikäisiä rokottautumassa, mutta erityisesti alle 30-vuotiaat helposti unohtavat pitää huolta rokotesuojastaan. Esimerkiksi jäykkäkouristusrokote tulisi uusia 25-, 45-, ja 65-vuotiaana, jonka jälkeen 10 vuoden välein.
– Elämä vie, kun ollaan nuoria eivätkä rokotukset silloin ole ensimmäisenä mielessä. Perusterve nuori ei kuitenkaan tarvitse monia rokotuksia, sillä useat niistä on suunnattu ikäihmisille. Vanhempana immuunipuolustus laskee ja rokotteista tulee tärkeämpiä, ja iso meillä käyvä ryhmä onkin ikäihmiset.
Miksi rokottautuminen sitten unohtuu niin monelta? Kuusisen mukaan syitä on monia: rokotteet ovat kustannuskysymys, sillä ne ovat kalliita ja lisäksi voi olla hankala löytää tietoa, mitä rokotteita tarvitsee ottaa ja mistä niitä saa.
– On kuitenkin ollut hienoa nähdä, miten nuoret ovat skarpanneet rokotteiden suhteen esimerkiksi silloin, kun he lähtevät reissuun Aasiaan. Meillä käy paljon reppureissaajia, jotka hakevat tarvittavan rokotesuojan.
Rokotteiden kohdalla on myös nähtävissä erilaisia trendejä. Suomalaiset ovat esimerkiksi viime vuosina ottaneet enemmän puutiaisaivotulehdukselta suojaavaa TBE-rokotetta. Lisäksi vuosi sitten tuli mahdolliseksi suojautua vyöruusulta rokotteella.
– Vyöruusu on erityisesti ikäihmisten tauti, ja noin 30–50 prosenttia suomalaisista saa sen jossain vaiheessa. Sitä rokotetta on lähdetty nyt hyvin hakemaan, Kuusinen kertoo.
Koronapandemian myötä ihmisten tietämys eri rokotteista on kasvanut huimasti. Lisäksi pandemia vei rokotetutkimusta eteenpäin. Kuusisen mukaan tulossa on monta lupaavaa rokotetta esimerkiksi borrelioosiin ja meningokokkiin.
– Rokotteet ovat kansantaloudellisesti iso juttu, sillä niiden avulla voidaan taistella tiettyjä tauteja vastaan. Monta tautia on jo hävinnyt maailmasta rokotteiden ansiosta, hän sanoo.
Liisa Kallio
