Pitkäjänteinen työ ja hyvä yhteishenki toivat Vehmaan pois kriisikuntien joukosta.
VEHMAA.
Vehmaa ei ole enää kriisikunta. Valtiovarainministeriö antoi aiheesta tiedon maanantaina 4. huhtikuuta, sillä Vehmaan kohdalla kriisikuntakriteerit eivät enää toteudu. Kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo, että tiedon myötä on helpompi hengittää.
– Kyllähän se helpotti todella paljon. Nyt tiedän ainakin, etten ole Vehmaan viimeinen kunnanjohtaja, joka sammuttaa viraston valot. Nyt ne valot palavat ja pitkään, hän kertoo.
Vehmaa aloitti säästöohjelman maaliskuussa 2019, ja tieto valtion arviointimenettelyyn joutumisesta tuli toukokuussa. Sen jälkeen kunnan jokainen sentti on mietitty tarkkaan Koskisen mukaan.
– Vaikeista ja raskaista ajoista huolimatta kaikki tajusivat sen, että tässä on omasta kunnasta kyse. Kaikilla oli yhteinen tahtotila, että tästä selvitään. Sitä yhteishenkeä haluan korostaa, sillä muuten ei olisi onnistuttu. Se oli ikävän asian mukava piirre.
Vuonna 2019 kunnan tase oli miinuksella 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen tase nousi 270 000 euroa plussalle. Nousu jatkui vuonna 2021: tilinpäätös oli yli 800 000 euroa ylijäämäinen, ja taseeseen oli kertynyt 1,1 miljoonaa euroa.
– Ratkaiseva oli kuntakonsernin tulos, jossa pääsimme maagiseen rajaan eli alijäämää on alle 500 euroa asukasta kohden. Vehmaalla se on nyt 134 euroa per asukas. Lisäksi verotulot ja valtionosuudet kasvoivat sekä henkilöstökulut putosivat, Koskinen kertoo.
Hänen mukaan kunnan tulevaisuus näyttää paremmalta, sillä talous on alkanut tasapainottua viimeisen kahden vuoden aikana.
– On kuitenkin paljon kysymysmerkkejä uuden hyvinvointialueen myötä, mutta tällä hetkellä tilanne on hyvä ja vakaa.
Liisa Kallio
