Runo-Kaarina-kilpailu kerää noin 200 käsikirjoitusta vuosittain – kilpailu jälleen auki

Viime vuoden Runo-Kaarina-kilpailun voittaja Sari Ouni-Gröndahl osallistui kilpailuun yhteensä kolme kertaa. Seutusanomien kuva-arkisto.

KAARINA.

Runoilijat voivat jälleen osallistua vuosittaiseen Runo-Kaarina-kilpailuun. Tämän vuoden kilpailu startattiin käyntiin helmikuussa Runo-Kaarina-festivaaleilla, joita päästiin viettämään neljättä kertaa. Vaikka koronatilanne pakottikin tapahtuman verkkoon, Kaarinan kirjasto- ja kulttuuripalvelujen erikoiskirjastovirkailija-graafikko Anri Vestoninmukaan järjestäjät olivat kuitenkin tyytyväisiä festivaaliin.

– Festarit sujuivat hyvin etänäkin, vaikka livetunnelmassa on aina oma juttunsa. Vaihtoehtona oli kuitenkin, ettei festivaalia pidettäisi ollenkaan. Sen ajatuksen siivet katkaistiin nopeasti. Festivaali on jo lunastanut paikkansa, ja siksi oli tärkeää, että se tapahtuu jossakin muodossa. Katsojia oli myös kivasti, joten oli oikea ratkaisu järjestää tapahtuma verkossa, hän kertoo.

Runo-Kaarina-kilpailuun osallistuvien on lähetettävä käsikirjoituksensa 27. huhtikuuta mennessä Kaarinan kaupungille. Vestonin mukaan ensimmäiseen runokilpailuun vuonna 1994 osallistui noin 100 runoilijaa, mutta vuonna 2004 määrä lähti nousuun. Nykyään käsikirjoituksia lähetetään vuosittain lähes 200.

– Osallistujia on kivasti joka vuosi, sillä Runo-Kaarina on omassa genressään merkittävä kilpailu. Vuosi 2012 oli supervuosi, kun osallistujia oli yli 300.

Kilpailun kaava on aiemmilta vuosilta tuttu: mukaan voi lähteä suomenkielisellä esikoisrunoteoksella, jossa runojen aihe on vapaa. Voittaja julkistetaanlokakuussa Turun kirjamessuilla, ja kaupunki julkaisee hänen runoteoksensa. Jos voittoa ei tule heti ensimmäisellä kerralla, niin aina voi yrittää uudelleen.

– Pari viimeistä voittajaa ovat molemmat sellaisia, jotka osallistuivat kolme kertaa ennen kuin voitto napsahti, Veston sanoo.

Jo vuodesta 1994 järjestetty Runo-Kaarina-kilpailu on vakiinnuttanut asemansa yhtenä merkittävänä runokilpailuna Suomessa. Voittajien menestys kertoo valintojen osuneen kohdalleen: voittoteoksen jälkeen vähintään yhden runoteoksen on julkaissut viisitoista kilpailun kautta julkisuuteen noussutta kirjailijaa. Anri Veston kertoo, että kilpailulla on suuri merkitys kaupungin kulttuuripalvelujen imagolle.

– Tietyt stepit kuten voittajan julkistus kirjamessuilla toistuvat vuosittain, mutta festivaali on tuonut tietynlaista tervetullutta toiminnallisuutta kilpailun ympärille. Kyllä Runo-Kaarina on yhdenlainen lippulaiva meillä.

Liisa Kallio