Väitös tarkastelee 1800-luvun taitteen merkittävää suomalaista säveltäjää Bernhard Crusellia kulttuurihistoriallisen musiikintutkimuksen ja elämäkertatutkimuksen menetelmin.
TIEDE. Uudessakaupungissa syntyneen säveltäjän Bernhard Crusellin (1775–1838) elämää avaavan FM Janne Palkiston tuoreen tutkimuksen väitöstilaisuutta vietettiin 15. tammikuuta. Palkiston Turun yliopistoon tekemä väitöskirja on ensimmäinen säveltäjän elämään ja ammatilliseen toimintaan keskittyvä tutkimus.
Säveltäjä–klarinetisti Bernhard Crusellin ammatillinen toiminta ja vuorovaikutus Ruotsissa 1795–1833 -väitöstutkimus paljastaa uutta tietoa Crusellin elämästä. Se myös korjaa monia hänestä liikkuvia harhakäsityksiä, jotka ovat levinneet tarkemman tutkimustiedon puutteessa.
Uudessakaupungissa köyhiin oloihin vuonna 1775 syntynyt Bernhard Crusell kohosi valtakunnan pääkaupungissa Tukholmassa nopeasti kansainväliseen kuuluisuuteen ja jätti jälkeensä sävellyksiä, jotka edelleen kuuluvat konserttimusiikin perusohjelmistoon. Parhaat teoksensa Crusell kirjoitti omalle soittimelleen klarinetille, mutta sävelsi myös suositun kuorolaulun Oi terve Pohjola.
– Erikoista on, että 1800-luvulla Suomen musiikin isän tittelin sai saksalaissyntyinen Fredrik Pacius, eikä Suomesta ponnistanut Crusell. Ehkä syynä oli Crusellin suuri suosio Ruotsissa, mikä jätti varjoonsa hänen suomalaisen alkuperänsä. Joka tapauksessa voidaan kiistatta todeta, että Beethovenin aikaan elänyt Crusell oli merkittävin suomalaissyntyinen säveltäjä ennen Jean Sibeliusta, Palkisto huomauttaa.
Tukholmaan asetuttuaan Crusell alkoi kantaa huolta yhteiskunnan vähäosaisista, kuten leskistä, orvoista ja sairastuneista. Hän piti konsertteja muun muassa Porin kaupunkipalon uhrien hyväksi, perusti leski- ja orpokassan Linköpingiin ja keräsi rahaa köyhäinhoitoon Strömstadissa. Vaikka Crusell kohosi ylistetyn virtuoosisoittajan asemaan, häntä pidettiin vaatimattomana ja auttavaisena luonteena.
– Hyväntekeväisyydessä Crusell vaikutti mieluiten taustalla ja vaikutusvaltaisten aatelisystäviensä kautta, väitöstutkija kertoo.
Crusellista tuli Tukholmassa eräässä vaiheessa jo niin suosittu, että hänen kustannuksellaan pilailtiin moniosaisessa sanomalehtikirjoituksessa.
– Crusellin nauttima yleisönsuosio luultavasti korpesi hovikapellin muita muusikoita, Palkisto arvelee.
Mutta Crusell käänsi kritiikin edukseen. Hän piti taukoa esiintymisistään, matkusti Leipzigiin ja sai teoksilleen merkittävän kansainvälisen nuottikustantajan.
– Ilman tätä kustannussopimusta Crusellin teokset olisivat luultavasti jääneet vain pienen piirin tuntemiksi ja vajonneet unohduksiin, Palkisto sanoo.
Tukholman kaupunginarkistosta Palkisto löysi aiemmin tuntemattomia Crusellin nuoruudenkirjeitä, jotka antavat lisätietoa Crusellin 22-vuotiaana tekemästä ensimmäisestä ulkomaanmatkasta Berliiniin.
– Kirjeissä Crusell tunnustaa rakkautensa nuorelle Anna Sofia Klemmingille, josta vuotta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. Rakastuminen johti perheen perustamiseen ja ankkuroi Crusellin loppuelämäksi Tukholmaan, väitöstutkija toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tiesitkö?
Väitöskirjan tekijä FM Janne Palkisto on tullut tunnetuksi monista musiikkiaiheisista kirjoitelmistaan sekä radio- ja tv-ohjelmista. Hän juontaa säännöllisesti Radion sinfoniaorkesterin televisioituja konsertteja ja esittelee teosten taustoja muun muassa pianisti Jukka Nykäsen kanssa. Tutkijantyönsä ohessa Palkisto toimii klarinetistina sinfoniaorkestereissa ja kamarimusiikkikokoonpanoissa.
