SOTE
Aivan 2000-luvun alusta lähtien Suomessa on pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että palvelut voitaisiin järjestää entistä edullisemmin ja tasa-arvoisemmin, ihmisten asuinpaikasta riippumatta.
Parinkymmenen vuoden vääntö sai päätöksensä kesäkuussa, kun eduskunta hyväksyi nykyisen hallituksen sote-uudistuksen lakiehdotukset ja lausumaehdotukset äänin 105-77 (tyhjiä 0, poissa 17).
Uuden sote-mallin keskiössä tulevat olemaan hyvinvointialueet, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä palo- ja pelastustoimesta. Tämän paletin päätöksentekoon valitaan tammikuussa pidettävissä aluevaaleissa hyvinvointialueiden aluevaltuustot.
Historiallinen aluevaali järjestetään sunnuntaina 23. tammikuuta, jolloin on ensimmäisten aluevaalien varsinainen vaalipäivä. Ennakkoäänestys on 12.-18. tammikuuta.
Moni suomalainen on kertonut äänestävänsä aluevaaleissa, mutta kysyttäessä, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut päättävät, usealla on mennyt sormi suuhun.
Pähkinänkuoressa siis; hyvinvointialueiden päätöksenteosta vastaavat aluevaltuustot päättävät hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen järjestämisestä. Ensimmäisillä aluevaltuustoilla on suuri rooli, sillä ne päättävät muun muassa hyvinvointialueen rakentumisesta, johtamisjärjestelmistä ja palvelustrategiasta. Yksinkertaistettuna kyse on rahanjaosta ja kaikille suomalaisille erittäin tärkeiden palveluiden järjestämisestä – muun muassa siitä, että sairastuessaan ihminen saa tarvitsemaansa terveydenhuoltoa.
Varsinais-Suomi muodostaa yhden hyvinvointialueen. Aluevaaleissa Varsinais-Suomeen valitaan 79 aluevaltuutettua, jotka aloittavat työnsä 1. maaliskuuta 2022. Ensimmäisten aluevaalien jälkeen aluevaalit pidetään kuntavaalien yhteydessä, vuodesta 2025 lähtien.
Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
