Livonsaaren Kuppari-Hanna hyvinvointimatkailun kärkikohteeksi

Livonsaarelaisen kansanparantaja Hanna Aro-Heinilän Kuppari-Hanna luontaisparantola valittiin tammikuussa 2016 Visit Finlandin Finrelax-ohjelmaan. Kuva: Ragip Önsoy.

Visit Finlandin Finrelax-ohjelman tuotekilpailuun osallistui yli 100 suomalaisyritystä. Hakemuksista palkittiin tähtituotestatuksella 25 hyvinvointimatkailutuotetta, jotka lanseerataan ulkomaisille matkailijoille Berliinin ITB-messuilla maaliskuussa 2016. Eri puolilla maata sijaitsevien yritysten palveluja yhdistävät luontoelämykset, paikallinen ruokaperinne, saunakulttuuri ja hyvinvointihoidot.

NAANTALI. Naantalin Livonsaaressa sijaitseva Kuppari-Hannan luontaisparantola valittiin edustamaan Suomea hyvinvointimatkailukohteena osana Visit Finlandin uutta 25 tuotteen Finrelax-kasvuohjelmaa. Tähtikaartiin valittiin Kuppari-Hannan lisäksi paikallisista yrityksistä Naantalin Kylpylä ja Herrankukkaro Rymättylässä.

Kuppari-Hanna on Livonsaaren yhteisökylässä asuva Hanna Aro-Heinilä, joka on toiminut kansanparantajana 11 vuoden ajan.

– Vaikka huomionosoitus lämmittää sydäntä, työni suola ovat asiakkaat, joita käy hoidoissa viikoittain noin 10–15. Pääasiassa teen yksilöhoitoja, joihin sisältyy muun muassa verikuppausta, kalanruotohoitoa sekä hierontaa. Nimestään huolimatta suomalaiseen perinnehoitoon perustuvassa kalanruotohoidossa käytetään kiinalaisia akupunktioneuloja, ei suinkaan enää kalanruotoja, Aro-Heinilä kertoo hymyillen.

Hyvinvointimatkailu kasvussa

Jonkun verran Kuppari-Hanna vastaanottaa myös elämysmatkailevia pienryhmiä – niin eri puolilta kotimaata kuin ulkomailtakin.

– Vaikka Finrelax-ohjelman tuotekilpailussa korostetaan yli 55-vuotiaita hyvinvointimatkailijoita, näen hyvinvointimatkailussa yhtenä tärkeänä kohderyhmänä myös valveutuneet, luonnonläheisestä elämysmatkailusta kiinnostuneet nuoremmat ihmiset, Aro-Heinilä sanoo.
– Nosteessa olevaan hyvinvointimatkailuun kuuluu läheisesti perinteet ja kulttuurit. Suomalaisuus ja siihen liittyvät tavat kiinnostavat, vaikka suomalaiset eivät varsinaisesti se alkuperäiskansa olekaan, vaan saamelaiset, Aro-Heinilä lisää.

Kansanparantajan työ on Aro-Heinilän mukaan siitä erikoista, että kukaan ei voi todistaa ammattiosaamistaan tutkintotodistuksin.

– Kaikki tietotaito opitaan toisilta kansanparantajilta. Jatkuva uuden oppiminen ja ongelmien selvittäminen on työn parasta antia. Ratkaisun etsiminen vaivaan vaarattomin toimenpitein on kansanparantajan tehtävä.

Viihtyisää ja turvallista

Aro-Heinilän tavoitteena on, että kuppauksen esille tuominen edesauttaisi asiallisen ja pätevän kotimaisen kuppaustutkimuksen syntyä.

– Ulkomaalaisia tutkimuksia, joissa todetaan kuppauksen tieteellinen vaikutus terveyteen, on olemassa. Suomessakin ovat käsitykset pikkuhiljaa muuttumassa. Koululääketiede ja luontaishoidot eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin. Yhä enemmän kansanparantajan työ on lääketieteellisen, esimerkiksi leikkauksen jälkeisen, hoidon tukemista.

Kuppari-Hanna on hoitanut verikuppauksella muun muassa korkeaa verenpainetta ja hemoglobiinia, turvotusta sekä reumaa. Vuoden 2014 marraskuussa valmistunut uusi tila Livonsaaressa on samalla viihtyisä ja steriili.

– Kupparin tupa on stressitön ja kiireetön paikka, jossa voi rentoutua. Välinehuolto on asianmukaista ja välineet steriloidaan autoklaavissa jokaisen hoidon päätteeksi.

Katariina Mäkinen-Önsoy