Pääsiäinen antaa merkityksen esimerkiksi monen suosikkijuhlalle joululle.
SEURAKUNNAT.
Joulu, loppiainen, pääsiäinen, helluntai – kirkkovuosikalenterissa on monia pyhiä, mutta ehdottoman huipun niistä luo pääsiäinen. Vuoden suurimpaan pyhään valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin laskiaissunnuntaina, kun laskeudutaan paastonaikaan. Yhteensä pääsiäisjakso kestää 14 viikkoa, eli laskiaissunnuntaista aina helluntaihin saakka.
– Tuhkakeskiviikkona alkaa itse paasto. Aina ennen suuria juhlapyhiä on valmistautumisen aika, Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo kertoo.
Kairavuon mukaan monet kirkko- ja uskontokunnat keskittyvät paastonaikana ruokapaastoon, mutta paastolla on sen lisäksi myös muita puolia.
– Raamattu puhuu siitä, että älkää olko tekopyhiä vaan toimikaa oikein, auttakaa köyhiä, ajakaa sorrettujen asiaa ja toimikaa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Paastoamiseen liittyy ajatus siitä, että kääntää katseen itsestä muihin ihmisiin, hän sanoo.
Tuhkakeskiviikko ja pääsiäisen aika ylipäätään näkyy kirkoissa myös visuaalisina muutoksina, sillä tuhkakeskiviikkona liturginen väri vaihtuu violetiksi eli katumuksen väriksi. Pitkäperjantaina väri muuttuu mustaksi, eikä silloin sytytetä kynttilöitä tai soiteta urkuja. Pääsiäisyönä väri vaihtuu valkoiseen, joka kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta.
Monelle vuoden tärkein juhlapyhä on joulu, eikä pääsiäiseen liitykään Kairavuon mukaan samanlaisia odotuksia kuin joulukuun juhlaan. Hän kertoo pääsiäisen olevan yksityisempi ja vapaampi juhla, ja ehkä juuri siksi se on jäänyt joulun alle.
– Pääsiäisen sanoman varassa vietetään kuitenkin myös joulua, sillä ylösnousemuksen ja Jeesuksen elämän takia joulu saa merkityksen. Myös kuolemassa on toivo, ja kristinuskon sanoma pimeydestä esiin murtautuvasta valosta ja toivosta kertoo siitä, että eteenpäin pääsee.
Koronaviruksen laitettua maailman uuteen järjestykseen Kairavuo löytää juuri pääsiäisestä toivoa tulevaisuuteen.
– Näin korona-aikana pääsiäinen on vahva symboli sille, että on mahdollisuus löytää uutta.
Korona-aika luo omat haasteensa pääsiäisjaksolle, mutta Kairavuon mukaan Katariinanseurakunta on pyrkinyt löytämään omat mahdollisuudet viettää kirkkovuoden huippukohtaa.
Ohjelmaa on ollut muun muassa laskiais- ja palmusunnuntaina perheille, ja hiljaisella viikolla on ollut mahdollista osallistua ehtoollishetkiin tauotta koronarajoitukset huomioiden.
– Pitkäperjantaina Pyhän Katariinan kirkko on auki iltapäivällä, ja silloin voi tulla hiljentymään mustaan puettuun kirkkoon. Pääsiäispäivänä ohikulkijat voivat ottaa seurakunnan toimipisteiden edestä narsisseja ja ilmapalloja mukaansa. Jumalanpalvelukset ovat Facebookin puolella, Kairavuo kertoo.
Lisäksi seurakunnan työntekijät vievät pääsiäistervehdyksiä erityisesti ikäihmisille heidän oviensa taakse pääsiäissunnuntaina. Yllätyksiä on voinut varata netin kautta 100 henkilölle.
Seurakunnan toimilla on myös seurakuntalaisille suuri merkitys.
– Ihmisille on todella tärkeää, että on juhlaa arjen lisäksi. Näillä edellytyksillä meidän täytyy löytää pääsiäisen ilo ja riemu, vaikka korona haastaakin meitä.
Liisa Kallio
