Jätteitä poltetaan yhä luvatta kotona, vaikka niiden kierrätys olisi ilmaista

Kierrätettävät jätteet, kuten paperi ja metalli sekä kartonki-, muovi- ja lasipakkaukset on lajiteltava erikseen ja vietävä näille tarkoitettuihin yleisiin vastaanottopisteisiin ja oman taloyhtiön keräysastioihin.

Tietämättömyys, raha, vaivattomuus – syitä jätteiden polttamiselle kotioloissa on monia.

JÄTEHUOLTO.

On mahdotonta sanoa, kuinka moni suomalainen polttaa jätettä omassa kodissaan. Kuitenkin sitä tapahtuu edelleen: Turun kaupungin jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen on kohdannut työssään muun muassa ihmisiä, jotka perustelevat jätehuollon tarpeettomuutta sillä, että he huolehtivat itse jätteiden polttamisesta.

– Moni ei välttämättä tiedä, ettei jätteitä saa polttaa kotikonsteilla. Joillekin se taas on rahakysymys. Yhden tyhjennyksen hinta on keskimäärin 10 euron tuntumassa, niin sekin on jollekin säästöä. Joskus on perusteltu myös sillä, että tarvitsee jokaisen roskan oman kotinsa lämmittämiseen. Kaikenlaisia syitä on, Suhonen sanoo.

Polttamisen sijaan jätteet tulee sijoittaa kiinteistön omaan jäteastiaan tai toimittaa alueellisiin keräyspisteisiin ja jäteasemille. Kotitaloudet voivat viedä lajitteluasemille esimerkiksi puujätettä, painekyllästettyä puuta, metalliromua, risuja ja oksia sekä haitallisia vieraslajeja ilmaiseksi. Näiden lisäksi maksuttomia jätteitä ovat myös kodin poistotekstiilit, kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkaukset sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet.

Suhosen mukaan ihmiset eivät välttämättä tiedä, että jätteen voisi hävittää ilmaiseksi lajitteluasemalla.

– Esimerkiksi sähkölaitteista pääsee maksutta eroon, mikä on vähentänyt niiden hylkäämistä metsäteiden varsille. Ehkä osa myös kokee jätteiden kuljettamisen esimerkiksi Rinki-kierrätyspisteisiin liian vaivalloisena, vaikka tavoitteena on ollut sijoittaa pisteet kauppojen lähelle. Tällöin jätteet voi kierrättää kauppareissun yhteydessä.

Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan mukaan moni jäte on sinällään vaaraton, mutta poltettaessa siitä voi muodostua erittäin vaarallisia yhdisteitä. Sen lisäksi poltossa muodostuu aina terveydelle vaarallisia häkä-, hiukkas- ja hiilivetypäästöjä.

Jätteiden polttaminen kotioloissa heikentää myös ilmanlaatua matalan päästökorkeutensa vuoksi. Varsinkin tyynellä kelillä ja pakkaspäivinä savu jää leijumaan lähialueelle ja pääsee kulkeutumaan sisätiloihin.

Voimalaitoksissa ja kotona tapahtuvaa jätteiden polttoa ei voi myöskään verrata keskenään, sillä kodin tulipesissä tai ulkona polttamalla ei voi saavuttaa lämpötiloja, joissa jäte palaisi puhtaasti. Kotona ei myöskään ole savukaasujen puhdistuslaitteistoja.

Terveydelle vaarallisten päästöjen lisäksi jätteiden polttaminen kodin tulisijoissa lisää nokipalon riskiä, sillä tulisija ja savuhormit nokeentuvat voimakkaasti epäpuhtaan jätteiden polttamisen takia. Noki heikentää lämmön johtumista tulisijan pintaan, minkä takia asunnon lämmittäminen vaatii enemmän polttamista. Jätteiden polttamisen jatkuessa nokikerros kasvaa entisestään. Lämmetessään noki alkaa laajenemaan ja voi aiheuttaa lopulta nokipalon.

Vaikka jätteiden polttamista tapahtuu yhä, on kuitenkin vuosien varrella otettu askeleita parempaan suuntaan Suhosen mukaan.

– Onhan tässä tapahtunut valtava muutos. Siitä ei ole kovin pitkä aika, kun taloissa oli omat roskanpolttouunit. Nykyään huolellisella kierrätyksellä voi olennaisesti vähentää jätehuollon kustannuksia.

Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja, järviruokoa, kuivia lehtiä ja oksia. Muun muassa risujen ja kaislojen polttamisesta, josta syntyy merkittävästi savua, on ilmoitettava pelastuslaitokselle.

Liisa Kallio