SOTE.
Jonkinasteiseksi ikuisuusprojektiksi Suomessa muodostunut lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä viedään lakiesityksenä eduskuntaan joulukuussa.
Kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyysivät lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta. Kaikkiaan lausuntoja annettiin 804 kappaletta niin kunnilta, kuntayhtymiltä, sairaanhoitopiireiltä, pelastuslaitoksilta, järjestöiltä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajilta kuin muilta alan toimijoilta.
Sote-ministerityöryhmä on käynyt läpi lausuntokierroksella saadut lausuntopalautteet ja tehnyt linjauksia sekä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen.
Pääosin uudistusta pidetään tarpeellisena
Lausunnonantajat pitävät sote-uudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita hyväksyttävinä. Valtaosa lausujista arvioi esityksellä voitavan parantaa asukkaiden palveluiden saatavuutta. Suuri osa lausunnonantajista katsoi, että asukkaiden osallistumisoikeudet on turvattu riittävällä tai pääosin riittävällä tavalla.
Lausunnonantajat suhtautuivat kriittisesti rahoituksen riittävyyteen, valtion ohjaukseen, palvelutarpeiden alueellisten erojen huomioimiseen, sosiaalihuollon asemaan uudistuksessa ja aikataulun haasteellisuuteen. Lisäksi lausunnoissa kritisoitiin ostopalveluja, vuokratyövoiman käyttöä ja ostopalvelusopimuksien mitättömyyttä koskevia esityksiä.
Lausunnoissa nousi esiin tarve selkiyttää kunnan ja hyvinvointialueen rooleja ja tehtäviä. Hyvinvointialueen roolin määrittelyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ehdotettiin laajennettavaksi. Lisäksi järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä korostettiin. Lausunnonantajat ottivat myös kantaa sote-maakunta -termin käyttöön.
Näkemykset uudistuksen voimaantuloaikataulusta jakautuivat merkittävästi myönteisesti ja kielteisesti lausujien kesken. Esimerkiksi yhteiskäyttöisten tietojärjestelmien sekä organisaatiorakenteen luomisen ja tukipalveluiden katsottiin lausunnoissa edellyttävän esitettyä enemmän valmisteluaikaa.
Uusikaupunki ei ole jämähtänyt soteen
Vaikka sote-uudistusta on ruodittu ja valmisteltu jo vuosia, niin Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen sanoo sektorin kehittämistyötä tehdyn suurta kokonaisuutta silmällä pitäen jo pitkään.
– Meillä Uudessakaupungissa ei ole jääty niin sanotusti tuleen makaamaan tässä epäselvässä tilanteessa, vaan olemme muun muassa kehittäneet organisaatiorakennetta asiakaslähtöisemmäksi ja -läheisemmäksi ja peranneet päällekkäisyyksiä toiminnassa.
Rantasen mukaan omaa osaansa kehittämistyössä näyttelevät myös vuosien ajan jatkunut laatutyö, digitalisaation kehittäminen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttö.
– Viimeisen kuuden vuoden aikana sosiaali- ja terveyssektorilla on ollut hyvät mahdollisuudet keskittyä ja kehittää näiden palvelusektoreiden toimintaa, vaikka joissain kunnissa ilmassa oleva sote-uudistus on aiheuttanut sen, että kunnissa tehdään vain niin sanottu välttämätön, Rantanen aprikoi. Hän näkee koko uudistuksen keskiössä palveluiden käyttäjän.
– Vaikka palvelujen keskittäminen maakunnalliseksi nähdään monissa kunnissa uhkakuvana, niin pienissä kunnissa, joilla ei ole kattavaa palvelujärjestelmää, keskittämisestä on ilmeinen hyöty.
Maakuntatasolla Rantanen näkee menossa olevan valmistautumisjakson, mutta siitä huolimatta hän ei usko, että maakuntamalli on valmiina vuonna 2023.
– Hallinnollista valmistelua ei ole maakunnan taholla aloitettu, eikä ict:n kehittämistä. Uskoisin kuitenkin, että tuona vuonna maakunnallinen sote on muodollisesti käytössä.
Rainer Tähtinen
