Neljä peruskouluopettajaa Laitilasta, Naantalista, Turusta ja Sauvosta kertoivat etäopetuksen sujumisesta luokillaan. Tapoja etäopetuksen järjestämiseen on monia, ja etäopetus tarjoaa myös mahdollisuuden testata eri vaihtoehtoja.
Vaikka koulunkäynti onkin siirtynyt lähiopetuksesta etäopetukseen, lukujärjestys pätee edelleen erityisopettaja Joona Lehvosen luokalla. Hän opettaa pääasiassa 7.-luokkalaisia Varppeen koulussa Laitilassa. Yhteensä oppilaita on luokalla kahdeksan.
– Jokaisella oppitunnilla ollaan Google Meetissa, jossa on videoyhteys. Kaikki kuulevat toisensa, ja se on kuin virtuaalinen luokkatila. Pystymme olemaan jatkuvasti yhteydessä toisiimme. Sitten annetaan ohjeistus ja opetus. Tarkempaa ohjeistusta tarvittaessa voidaan soitella myös. Koulupäivä etenee lukujärjestyksen mukaisesti, Lehvonen kertoo.
Joissakin oppiaineissa, kuten matematiikassa, luokka käyttää oppikirjoja tavalliseen tapaan. Tehtävän tehtyään oppilas ottaa siitä kuvan ja lähettää sen Lehvoselle, joka tarkistaa tehtävät. Oppilaat tekevät myös tehtäviä sähköisesti Google Classroomissa.
Lehvonen kertoo etäopetuksen sujuneen hyvin. Hän yllättyi positiivisesti oppilaidensa opiskelusta.
– He ovat aktiivisia, ottavat selvää asioista ja kysyvät aina tarvittaessa. On ollut hauska nähdä omista oppilaista, että aktiivisuutta löytyy ja hommat halutaan hoitaa hyvin. Poikkeustilanteessa on löytynyt uusia puolia, sillä oppilaiden itseohjautuvuus on tullut pintaan, Lehvonen kehuu.
Huoli oman arjen sujuvuudesta
Lehvonen oli seurannut koronaviruksen etenemistä jo aiemmin ja asettunut mielentilaan, jossa kaikki asiat otetaan vastaan.
– Koululla tietysti alkoi pohdinta, että millaisilla alustoilla etäopetus voidaan toteuttaa ja siitä tuli ohjeistukset. Opettaja saa toki käyttää myös omaa harkintaansa, Lehvonen kertoo.
Oppilaat suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti, vaikka jännitystä oli kyllä ilmassa.
– Oppilaat halusivat olla varmoja siitä, miten kaikki toimii ja hoituu. He olivat myös jännittyneitä ja epävarmoja siitä, mitä tästä seuraa ja miten oma arki sujuu. Itse koronavirus ei ollut se jännittävin asia, Lehvonen toteaa.
Lehvosen mukaan Laitilassa Varppeen koulussa on käytössä yhteisiä digilaitteita, joita varataan tarpeen mukaan. Ensi syksynä 7.-luokkalaiset saavat käyttöön omat laitteet. Oppilaat ovat kotona kuitenkin omien laitteiden varassa.
– Yhteydet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin, vaikka videoyhteys on ajoittain pätkinyt. Se on kuitenkin palautunut nopeasti. Olen myös videoinut oppilaille valmiiksi ohjeet ongelmatilanteita varten.
Kavereita ikävä
Etäopetukseen siirtyminen on muuttanut luonnollisesti myös Lehvosen omaa arkea. Hän kertoo esimerkiksi tietokoneen ääressä istumisen lisääntyneen.
– Tietokoneen äärellä tapahtuva opetustyö on uutta, ja siihen liittyy paljon pientä tekemistä. Päivän rytmittäminen on tällä hetkellä sitä, että tekee jatkuvasti ilman taukoa ja sen jälkeen takki on tyhjä. Jossain määrin työpäivä on myös pidentynyt, sillä töitä tekee helposti iltaisikin. Työkavereiden kanssa ollaan kuitenkin päivittäin yhteydessä, Lehvonen sanoo.
Oppilaistaan Lehvonen on huomannut sen, että etäopetus on muuttanut heidän ajatusmaailmaansa koulunkäynnistä.
– Oppilaat kaipaavat kavereitaan selkeästi. He suhtautuvat innokkaasti etäopiskeluun, mutta siitä puuttuu ne kaverit ja sosiaalinen ympäristö. Sitä kautta oppilaat ovat alkaneet ajatella eri tavalla koulusta, koska kaverit ovat siellä, Lehvonen toteaa.
Omat tabletit pehmensivät laskua uuteen arkeen Merimaskun koulussa Naantalissa
Merimaskun koulussa 4.-luokkalaisia opettavalle Katja Sibeliukselle tieto etäopetuksesta ei ollut kauhistus, vaikka Suomen hallituksen tiedotustilaisuuden ja koulujen sulkupäivän välille ei juuri aikaa jäänyt. 4.-luokkalaiset olivat nimittäin saaneet syksyllä käyttöön tabletit. Niiden ja uusien oppimateriaalien käyttöä oli jo harjoiteltu lukuvuoden alusta lähtien.
– Oman luokan oppilaille tablettien ja sähköisten järjestelmien käyttö on todella luontevaa, mikä on helpottanut etäopetukseen siirtymistä, Sibelius kertoo.
Oppilaille koulujen sulkeutuminen oli jännä tilanne. Sibelius kertoo yhden oppilaan olleen innoissaan, että koulu loppuu sulkemisen myötä.
– Piti sitten painottaa, että koulunkäynti ei lopu vaan jatkuu etänä, hän sanoo.
Ohjeistukseen kuluu aikaa
Sibelius kertoo etäopetuksen tapahtuvan siten, että oppilaat tekevät heille annetut tehtävät itsenäisesti ja palauttavat ne sähköisesti. Jos tehtävä on tehty tehtäväkirjaan, siitä voi ottaa valokuvan. Sibelius suunnittelee seuraavan päivän opinnot edellisenä iltana, mikä tarkoittaa paljon kirjoittamista ja ajatustyötä. Oppilaille annettavien ohjeiden pitää olla hyvin selkeitä, ettei lähes 30 oppilaalta tule lisäkysymyksiä samaan aikaan.
– Onhan etäopetus lisännyt opettajan töitä paljon, sillä ohjeiden miettimiseen ja muotoiluun kuluu paljon aikaa. Toisaalta tämä on virkistävää ja tilanne on pakottanut tutustumaan uusiin välineisiin, mutta toisaalta yhtäkkiä on pitänyt opetella paljon uutta. Ajatustyöhön kuluu paljon energiaa. Mielenkiintoista ja raskasta toisin sanoen, hän kertoo.
Työpäivät ovat luonnollisesti erityyppisiä, kun ne tapahtuvat kotona.
– Normaalisti on enemmän liikkumista. Tällä hetkellä työpäivä kuluu tietokoneen ääressä, mikä kyllä tuntuu niska-hartiaseudulla. Työpäivä kestää kahdeksasta neljään, ja illalla vielä jatkuu seuraavan päivän ohjeiden kirjoitus. Työtunnit ovat kyllä kasvaneet, Sibelius sanoo.
Kokeilua ja kehitystä
Lähiopetuksessa käytössä oleva lukujärjestys ei päde ihan täysin etäopetuksessa, sillä sillä esimerkiksi siirtymisiin ja ohjeidenantoon kuluu vähemmän aikaa. Oppilaat tekevät tehtäviä omaan tahtiinsa ja tekojärjestys on oppilaan itse päätettävissä, mutta päivän aikana pitää palauttaa annetut tehtävät tiettyyn kellonaikaan mennessä.
– Kun tehtävät on tehty, olen kehottanut oppilaita ulkoilemaan ja pitämään taukoja, jotta he eivät istuisi koneen äärellä koko päivää.
Etäopetuksessa ei ole vain yhtä toimivaa tapaa. Sibeliuksen mukaan hän aikoo kokeilla ja kehittää eri opetustapoja seuraavien viikkojen aikana.
– Ajattelin kokeilla seuraavaksi sitä, että otetaan videoyhteys ja mennään päivän aikana ihan oppitunneittain eteenpäin. Tunti kestää 45 minuuttia, jonka jälkeen on tauko ja sitten jatketaan. Oppilaat voivat myös esittää tunnin aikana kysymyksiä. En vielä tiedä, mikä on paras vaihtoehto, mutta kokeillaan.
Uusia kykyjä
Nopeasta aikataulusta huolimatta etäopetus on lähtenyt hyvin käyntiin Sibeliuksen luokalla. Se on myös paljastanut oppilaista uusia asioita.
– Alku on sujunut mukavasti, vaikka tilanne on uusi kaikille. Yhteyksien kanssa ei ole myöskään juuri ollut ongelmia. 4.-luokkalaiset ovat sen ikäisiä, että he oppivat tällaiset asiat hyvin. Löytyi myös yllättäviä kykyjä, sillä en aiemmin tiennyt, miten hyvät tietotekniset taidot yhdellä oppilaalla on. Hän on osannut auttaa monessa ongelmakohdassa.
Sibeliuksen luokalla on 27 oppilasta, jotka ovat toistaiseksi jaksaneet keskittyä myös etänä oppimiseen ja tehtäviin. Tämän hetken tiedon mukaan etäopetus jatkuu pääsiäiseen asti.
– Oppilaille etäopetus on vielä jännää, mutta monet alkavat varmasti kaivata tavallisia koulupäiviä ja kavereita, kun tilanne arkipäiväistyy, Sibelius sanoo.
Turun normaalikoulussa etäkoulupäivä alkaa aina yhdeksältä
Etäopetuksen alkusoitto kuultiin jo etukäteen Turun normaalikoulussa, kun Turun yliopisto veti opettajaharjoittelijat lähiopetuksesta etätyöhön sunnuntaina 15. maaliskuuta. Turun normaalikoulun 3. luokan luokanopettaja Pirjo Lammila-Räisänen kertoo, että oppilaat ihmettelivät alkuun harjoittelijoiden poissaoloa, mutta he sopeutuivat tilanteeseen nopeasti.
– Keskiviikkona 18. maaliskuuta siirryttiin sitten etäopetukseen muidenkin osalta. Sinänsä se ei ollut ihmeellinen asia, koska parhaimmillaan luokaltani puolet oppilaista oli jo jäänyt kotiin. Kun linjaus tehtiin, niin ei se enää ollut outoa vaan helpotus, kun muutkin pääsivät samaan systeemiin mukaan. Omalta luokaltani yksi oppilas on lähiopetuksessa vanhempiensa työn takia, muut ovat etänä, Lammila-Räisänen sanoo.
Lähiopetuksesta etäopetukseen siirtymistä helpotti myös jo käytössä olleet sähköiset laitteet.
– Normaalikoulun peruskoululaisilla on omat tabletit. Se auttoi paljon etäopetuksen aloittamista, sillä oppilaat ovat sujut sähköisten laitteiden kanssa ja sovelluksia on käytetty aiemminkin. On sujunut oikein hyvin siis, Lammila-Räisänen kertoo.
Luovia ratkaisuja etänä
Lammila-Räisäsen luokan koulupäivä alkaa kello 9 joka päivä. 10 minuuttia aiemmin oppilaat saavat viestin, jossa on linkki yhteiseen tapaamiseen ja työskentelyohjeet. Aamutunti kestää tunnista puoleentoista.
– Opettajaharjoittelijat kertovat alkuun, että mitä tehdään ja miten. Oppilailla on mahdollisuus kysellä. Aamutunnin jälkeen oppilailla on tauko, ja sitten he tekevät itsenäisesti annettuja tehtäviä. Seuraava yhteinen tapaaminen on kello 12. Silloin tarkastetaan annetut tehtävät ja annetaan läksyt. Tämä jaksotus on hyvä, sillä on tärkeää, että oppilailla on sama rytmi joka päivä.
Päivän oppiaineet määräytyvät lukujärjestyksen mukaan. Tablettien lisäksi oppilailla on käytössä oppikirjat. Niihin tehdyistä tehtävistä oppilas ottaa kuvan ja lähettää sen opettajalle tarkistettavaksi. Etäopetus tarjoaa Lammila-Räisäsen mukaan mahdollisuuden luoviin ratkaisuihin.
– Liikunnassa on ollut erilaisia haasteita ja ensi viikolla on liikuntabingo. Kuvataiteessa on ollut kuva-arvoituksia. Omien tablettien ansiosta on myös mahdollisuuksia kokeilla asioita. Mukavia ratkaisuja on löytynyt kyllä.
Etäopetukseen siirtyminen aiheutti luonnollisesti myös hulinaa Lammila-Räisäsen mukaan, mutta ajan kanssa tilanne on otettu haltuun.
– Oppilaat ovat unohtaneet salasanoja ja niitä on pitänyt uudistaa. Olen myös neuvonut pääsyn eri sovelluksiin ja jutellut paljon vanhempien kanssa. Ihmiset ovat kuitenkin olleet kärsivällisiä, ja nyt salasanat ja sovellukset ovat hallussa säädöstä huolimatta.
Samassa veneessä
Oppilaat ovat opettajansa mukaan innokkaita myös etänä.
– Hämmästyttävää on se, että kaikki oppilaat ovat tulleet ajoissa linjoille ja he ovat myös todella iloisia nähdessään toisensa. He juttelevat keskenään aina ennen tunnin alkua ja ovat myös todella innostuneita tekemään. Oppilaat pystyvät käyttämään paljon erilaisia sovelluksia. Esimerkiksi eri oppikirjojen kappaleiden kuuntelu tabletin avulla on suosittua.
Innokkuuden lisäksi luokanopettaja kertoo huomanneensa, että vanhemmat tukevat lastensa koulunkäyntiä kotona.
– Etäopetuksessa tehtävät tehdään selkeästi huolellisesti, mistä huomaa, että vanhemmat ovat auttamassa. Olen positiivisesti yllättänyt, miten hyvin lapset jaksavat panostaa tehtäviin.
Vaikka etäopetus on sujunut hyvin Lammila-Räisäsen luokalla, kaipaa moni oppilas kuitenkin jo takaisin normaaliin arkeen ja koulunkäyntiin.
– Kyllä moni oppilas on sanonut, että olisi kiva palata jo kouluun. Onneksi he näkevät toisensa päivittäin tablettien välityksellä. Sillä on iso merkitys ja tuo jaksamista, kun kaikki ovat samassa veneessä.
Sauvossa tehtävät tulevat postilaatikkoon
Etäopetukseen siirtyminen ei aiheuttanut kummoista keskustelua erityisopettaja Janna Luoman oppilaissa. Hän opettaa Sauvon koulussa 5.–9.-luokkalaisia, joista kuusi on pysyvästi hänen luokallaan.
– Lapsilla oli jo ymmärrys viruksesta ja sen aiheuttamasta tilanteesta. Oppilailta ei myöskään tullut hurraa-huutoja. Muutama oli kyllä sitä mieltä, että etäopetus on kurjaa, kun kaverisuhteet ovat tärkeä osa arkea, Luoma kuvailee oppilaidensa tunnelmia.
Itse etäopetus on Luoman mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. Hänen oppilaillaan lukujärjestys pätee oppiaineiden kohdalla, mutta tehtävät saa tehdä omaan tahtiin päivän aikana.
– On todella tärkeää, että jokin pysyy samanlaisena ja ettei rytmi katoa. Opettajana täytyy tosin todeta, etteivät asiat tapahdu samalla tavalla kuin lähiopetuksessa. Pitää päästää omasta kontrollista irti ja hyväksyä tilanne. Koko ajan opiskellaan, mutta ei ehditä tekemään niin paljon kuin normaalissa tilanteessa, Luoma toteaa.
Työpäivä kuluu puhelimessa
Etäopetuksen lähdettyä kunnolla käyntiin Luoma on löytänyt oppilailleen sopivan tavan opiskeluun: hän vie kouluviikkoa edeltävänä perjantaina jokaisen oppilaan kodin postilaatikkoon muovisen kuoren, jossa on viisi muovitaskua. Jokainen muovitasku sisältää tehtävät yhdelle koulupäivälle, ja ne saa tehdä yksi kerrallaan.
– Koulupäivä alkaa kello 8.30, jolloin lähetän oppilaille tehtäväohjeet viestillä. Muistutan myös, että soitan tiettyyn kellonaikaan alakoululaisille. Yhdeksältä alan soittelemaan oppilaille, ja varaan jokaiselle puoli tuntia. Opetan ensin aiheen ja sitten teemme yhdessä tehtäviä videoyhteyden avulla. Soitan vielä uudestaan tarvittaessa tai ongelmatilanteissa.
Luoman päivä etenee pitkälti puhelimessa puhuessa. Yläkoululaisten kanssa hän toimii toisin.
– He eivät halua puhua puhelimessa, joten lähetän heille viestin aamulla, että katso kuoren ohjeet ja lähetä kuva valmiista tehtävistä. Palautteet laitan kirjallisesti tai ääniviestillä. Olen kuvannut myös opetusvideoita etukäteen, ja jos jokin tuntuu vaikealta, autan siinä. Pääsääntöisesti tehtävät on palautettu koulupäivän aikana, mutta joillain voi välillä myös lipsahtaa. Tässä erikoisessa tilanteessa on mielestäni kuitenkin pääasia, että tehtävät tehdään, Luoma sanoo.
Materiaalit Luoma tekee itse, mutta oppilailla on myös oppikirjat käytössä. Myös joitakin sähköisiä sovelluksia käytetään opetuksen tukena.
– Ne eivät aina ole meillä toimivia, sillä ohjeiden pitää olla selkeitä. Yksinkertaisuus on kaunista, joten nettilinkkien määrä ja materiaalit kannattaa pitää kohtuullisina, jotta päivän pystyy hahmottamaan eikä se hajaannu liikaa.
Etäopetuksen järjestämiseen on monia tapoja, ja Luoma tietää, ettei hänen tapansa ole yleisin.
– Tämä on todella erilainen systeemi esimerkiksi verrattuna luokanopettajiin. Muutaman oppilaan kanssa tämä kuitenkin on toimiva ratkaisu.
Aktiiviset ja kohteliaat oppilaat
Arviointi on osa koulumaailmaa myös etäopetuksessa. Luoma ei kuitenkaan ole miettinyt vielä juurikaan kokeita, sillä arviointia voi tehdä päivittäin.
– Olen henkilökohtaisesti yhteydessä oppilaisiin. He tekevät itsenäisesti kotona tehtäviä, ja sekin on hyvä tapa arvioida heitä. Saan heiltä joka päivä materiaalia, jolla pystyn arvioimaan heidän työskentelyään. Muutama viikko ei kuitenkaan vielä anna hirveästi arvioitavaa. Keskeisin asia on lasten opiskelu eikä se, osaako oppilas ysin, kasin vai seiskan arvosanan mukaisesti, Luoma toteaa.
Luoman omaan arkeen etäopetus on vaikuttanut muutamalla tavalla. Työpäivä kuluu lähinnä puhelimessa kotona ilman kasvokkain tapahtuvia kontakteja työkavereihin ja oppilaisiin.
– Koulupäivä on todella intensiivinen lähiopetuksessa. Nyt istun kotona ja tuijotan puhelintani. Ryhmävuorovaikutus ja kohtaamiset yksilöiden kanssa katoavat. Materiaalit tekisin kuitenkin myös normaalisti itse.
Etäopetus on kuitenkin tuonut esiin myös positiivisia asioita.
– On ollut siistiä huomata, että oppilaat ovat todella kykeneviä. Kaikki hommat hoituvat ilman vääntämistä. On ollut ilon aihe, että he ovat aktiivisia ja tekevät itsenäisesti. He myös vastailevat kivasti viesteihin ja ovat kohteliaita puhelimessa, Luoma kehuu.
Liisa Kallio
