Kansanedustaja Esko Kiviranta haluaa hallitukselta toimenpiteitä kausityövoiman turvaamiseksi

Moni maanviljelijä on ollut yhteydessä Keskustan kansanedustaja Esko Kivirantaan ja esittänyt huolensa tulevasta satokaudesta.

Kausityöntekijöitä tarvittaisiin huhtikuussa alkaviin kylvö- ja istutustöihin, mutta koronaviruksen sulkemien rajojen takia ulkomaalaisten työntekijöiden saapuminen Suomeen on vaakalaudalla.

TALOUS. Perjantaina 20. maaliskuuta Keskustan sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta jätti eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen kausityöntekijöiden saatavuuden turvaamisesta. Suomeen tulee paljon ulkomaalaisia kausityöntekijöitä istutus-, kylvö- ja poimintatöihin muun muassa Ukrainasta, Virosta, Vietnamista ja Venäjältä.

Ihmiset eivät tällä hetkellä pääse siirtymään rajojen ollessa kiinni. Samat ulkomaalaiset työntekijät tulevat usein monena vuonna peräkkäin, ja heillä on kiinteä yhteisö. He ovat hyviä työntekijöitä ja maatalouden kausityövoiman runko. Maanviljelijät ovat erittäin huolissaan tästä tilanteesta, Kiviranta kertoo.

Ratkaisuja olisi tehtävä Kivirannan mukaan nopeasti, sillä kausityöntekijöitä on tullut ulkomailta aiempina vuosina jopa 16 000.

– Kylvö- ja istutustyöt alkavat huhtikuussa ja jatkuvat tiiviisti kevään ajan. Puuttuvien työntekijöiden korvaaminen kokonaan suomalaisilla ei välttämättä ole mahdollista. Kriisitilanteissa elintarvikkeiden omavaraisuus korostuu, ja huoltovarmuus on Suomelle tärkeä.

“Pitää jättää viljelemättä, jos kausityöntekijät eivät pääse Suomeen”

Vähä-Varttaisten tilalla Vehmaalla on keskimäärin 10 ulkomaalaista työntekijää vuosittain. Tilan isäntä Marko Yli-Antola kertoo, että ukrainalaiset työntekijät odottavat työlupien kanssa kotimaassaan tietoa siitä, että pääsevätkö he töihin Suomeen. Vähä-Varttaisten tilalla kausityövoimaa tarvitaan varhaisvihannesten ja marjojen kohdalla.

– Kyllä tässä pitää sitten tehdä kylvösuunnitelmat uusiksi ja jättää viljelemättä, jos kausityöntekijät eivät pääse Suomeen. Siemenet pitää saada maahan pian, ja jos kylvö myöhästyy, niin ei tarvita poimijoitakaan. Töiden pitäisi alkaa 1. huhtikuuta, Yli-Antola kertoo.

Ulkomaalaisten työntekijöiden korvaaminen suomalaisilla ei ole Yli-Antolan mukaan vaihtoehto.

– Sadonkorjuussa suomalaisten työntekijöiden käyttö olisi mahdollista, mutta en voi alkaa opettaa uusille ihmisille istutus- ja kylvötöitä tällä aikataululla, hän sanoo.

Yli-Antola toivoo, että hallitus tekisi nopeita ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi.

– Tekniikka ja luvalliset työntekijät ovat jo olemassa, niin he voisivat tulla maahan ja olla karanteenissa viranomaisten ohjeiden mukaan. Sellaisia toimenpiteitä odotan. On tärkeää, ettei koronavirus pääse leviämään, mutta työntekijät pitäisi myös saada tänne. Karanteeni järjestyisi kyllä, sillä työntekijät asuvat omassa talossaan. Mitä pidemmälle tilanne etenee ilman ratkaisua, sitä kauemmas kylvö siirtyy, kun karanteeni tulee vielä siihen päälle.

Yli-Antola kertoo saman aiheen mietittyvän ympäri maakuntaa.

– Lounais-Suomessa, jossa on esimerkiksi paljon varhaisvihannestuotantoa, on jokaisella maanviljelijällä huoli kausityöntekijöiden saamisesta tänne.

Paimiossa koronavirus aiheuttaa monta kysymystä

Alanteen tilalla Paimiossa kaivataan nopeita ratkaisuja koronaviruksen aiheuttamaan poikkeustilanteeseen. Kausityövoiman saanti ulkomailta mietityttää tällä hetkellä Antti Alannetta ja hänen poikaansa Aarni Alannetta, jotka pyörittävät tilaa yhdessä. Tilalla kasvatetaan muun muassa mansikkaa, vadelmaa, palko- ja ruokahernettä, parsakaalia ja kuminaa.

Alanteen tilalla työskentelevistä poimijoista suurin osa on ulkomaalaisia kausityöntekijöitä. 185 työntekijästä 60 asuu Suomessa. Tällä hetkellä isännät odottavat päätöksiä työvoiman saamisen suhteen.

– Meille tulee työntekijöitä Ukrainasta ja Vietnamista. Osa heistä on täällä kahdeksasta yhdeksään kuukautta. Pitkäaikaiset kausityöntekijät ovat motivoituneita ja oma-aloitteisia, sillä he ovat työskennelleet meillä jo monta vuotta. Ukrainalaisten työntekijöiden osuus on suuri Suomessa, ja moni heistä on myös kouluttautunut agraarialalle, Antti Alanne kertoo.

Ulkomaalaisten korvaaminen suomalaisilla työntekijöillä on jo otettu huomioon Paimiossa, mutta se ei ole aivan yksinkertaista.

– Olemme kyselleet somessa sekä hakenee suomalaisia työntekijöitä, ja hakemuksia on jo tullut mukavasti. Haasteena on kuitenkin parikin asiaa, sillä suuren, uuden työporukan kouluttaminen työhön on aikamoinen urakka. Emme voi kuitenkaan laskea lomalla olevien koululaisten varaan, sillä kasvukausi jatkuu pidempään. Poimintakausi kestää kuusi kuukautta ja viljelykausi yhdeksän kuukautta. Se on jo osittain johtanut ulkomaalaisen kausityövoiman käyttöön, Aarni Alanne sanoo.

Alanteiden mukaan tila on kuitenkin onnellisessa asemassa sen suhteen, että vakituisia työntekijöitä on parikymmentä ja heidän avullaan istuttaminen on voitu aloittaa. Nopeita ratkaisuja kuitenkin tarvitaan nopeasti.

Alanteen tilan isännät ovat jo alkaneet hakea työntekijöitä poimintatyöhön esimerkiksi somen kautta.

Ruuan saanti turvattava

Myös maskulaisen perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan ruuan saannin turvaaminen on keskeinen palanen huoltovarmuutta ajatellen. Hänen mielestään kotimaisen ruuan tuotantoa pitäisi vahvistaa entisestään.

– Huoltovarmuuden lisäksi kotimaisen tuotannon vahvistaminen tarkoittaa lisää työpaikkoja ja talouskasvua Suomeen sekä puhdasta, turvallista, terveellistä, tuoretta ja laadukasta ruokaa suomalaisten ruokapöytiin, hän kirjoittaa.

Elomaa on myös huolissaan ruuantuotannon jatkuvuudesta sairastapausten kohdatessa maanviljelijät.

– Tällä hetkellä lomittajat ovat kiven alla. Koronavirustilanteen seurauksena tuuraajien löytäminen sairastapauksen yllättäessä voi osoittautua mahdottomaksi tehtäväksi.

MTK esittää valmiuspakettia

Suomen hallitus on reagoinut nopeasti yritysten turvaamiseksi poikkeustilanteessa. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että maatilat ovat pääosiltaan näiden turvaverkojen ulkopuolella. Ala tarvitsee oman ohjelmansa nopealla aikataululla.

– Tuleva satokausi on ratkaiseva huoltovarmuudellemme. Suomalainen maatalous on tällä hetkellä erittäin herkässä tilanteessa. Kannattavuuskriisi on jatkunut vuosia ja tuotannosta luopuminen on kiihtynyt. Poikkeustilanne aiheuttaa vakavan häiriötilan ja isoja riskejä, Marttila sanoo.

MTK esittää vahvoin perustein ruuantuotannon laajaa pelastus- ja valmistuspakettia, jolla valmistettaisiin tulevan satokauden onnistuminen ja varauduttaisiin moniin maataloutta kohtaaviin riskeihin. Paketin keskeiset toimenpiteet ovat rahoituksen turvaaminen maatiloille, maatalouden tukijärjestelmän kohdentaminen kriisitilanteen edellytämällä tavalla, valkuais- ja öljykasvien sekä muiden erikoiskasvien viljelyhalukkuuden turvaaminen, toimivien maataloustuotemarkkinoiden turvaaminen ja työvoiman saataavuuden ja viljelijöiden työkunnon varmistaminen. Paketin kustannusarvio on noin 330 miljoonaa euroa.

Valtiontakaus helpottamaan ahdinkoa

Maa- ja metsätalousministeriö lisää valtiontakauksien myöntövaltuutta maatilojen maksuvalmiuslainoille. Tällä toimella pyritään varautumaan koronaviruksesta aiheutuviin maatilojen talousvaikeuksiin. Maatilojen alkutuotantoon ja juokseviin kuluihin myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa Maatilatalouden kehittämisrahaston kautta.

– Koronaviruksesta johtuva tilanne on täysin poikkeuksellinen. Turvataksemme ruuantuotantoa haluamme tukea tiloja selviämään tilapäisistä maksuvaikeuksista. Suomalaisen ruokahuollon kannalta valtiontakausten myöntäminen on järkevä tapa auttaa ruuan tuottajia juuri nyt. Tilat tarvitsevat taloudellisia puskureita selvitäkseen myös työntekijöiden saatavuudesta aiheutuvista ongelmista”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Liisa Kallio