Lasten ja lapsiperheiden ongelmiiin vastattava entistä tehokkaammin

Akseli-kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat päivitetään nykytilannetta vastaaviksi

Nousiaisten kunnan sivistysjohtaja Pasi Isokangas iloitsee siitä, että päihteiden käyttö nousiaislaisen nuorison keskuudessa on laskenut, mutta muistuttaa, että esimerkiksi koululaisten vakavien käytöshäiriöiden määrä on lisääntynyt.

Akseli-kuntien uuden hyvinvointisuunnitelman tavoitteena on perhekeskus-tyyppisen yhden luukun palvelun luominen, vaativan tuen tarpeeseen vastaaminen koulumaailmassa ja lastensuojelu kokonaisuutena. Toiveissa olisi myös Turun seudun läntisten kuntien yhteinen koulu erityistä tukea tarvitseville lapsille.

NOUSIAINEN. Nousiaisissa, Maskussa ja Mynämäellä päivitetään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat osana perusturvakuntayhtymä Akselin toimia. Suunnitelman päivitys tehdään vähintään valtuustokausittain. Nousiainen hyväksyi omalta osaltaan suunnitelman viime viikon valtuuston kokouksessaan.

Suunnitelman painopistealueiden taustalla on viime vuonna toteutettu tilannekartoitus ja sen pohjalta koottu hyvinvointikertomus. Hyvinvointisuunnitelman keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu perhekeskus-tyyppisen yhden luukun palvelun luominen, vaativan tuen tarpeeseen vastaaminen koulumaailmassa ja lastensuojelu kokonaisuutena.

Perhekeskuksesta olisi parhaimmillaan yhden luukun kautta saatavat laajat palvelut lapsiperheille, olipa avun tarpeen syynä sitten toimeentulo-ongelmat, alkoholiongelmat tai lastenhuollon muut ongelmat. Nykyään apua voi joutua hakemaan eri paikoista, kertoo Nousiaisten kunnan sivistysjohtaja Pasi Isokangas.

Isokankaan rooliin kuuluu myös hyvinvointi- ja terveyskoordinaattorin tehtävät, joten mies on tarkasti selvillä siitä, mitä nousiaislaiselle nuorisolle kuuluu.

Käytöshäiriöt lisääntyneet

Toinen, jatkuvasti lisääntyvä ongelma kunnissa on erityisen vaativan tuen tarjoaminen koululaisille.

Jos koululaisella on oppimisen kanssa ongelmia, apua löytyy varmasti. Mutta viime vuosina on tapahtunut erilaisten psyykkisten häiriöiden huolestuttavaa lisääntymistä. Lapsia, joilla on vakavia käyttäytymisongelmia, on entistä enemmän. Tällaisille lapsille on hyvin vähän kouluja, joten heille on vaikea löytää oikeaa paikkaa opetuksessa, harmittelee Isokangas.

Ongelmia syntyy, kun lapsi oireilee niin vakavasti, että koulujen keinot eivät riitä löytämään ratkaisua pahenevaan käytökseen.

Nämä lapset tarvitsevat paljon erityistä apua, eikä tavallisessa koulussa ole riittävästi resursseja asian ratkaisemiseksi. Turussa on kouluja tällaisille lapsille, mutta ne ovat aivan täynnä, kertoo Isokangas tilanteen vakavuudesta ja laajuudesta.

Tavoitteena onkin Turun läntisen alueen kuntien yhteinen projekti, jonka kautta voitaisiin jopa perustaa uusi koulu erityistä tukea vaativille lapsille.

Lastensuojelutilanteet luovat epävarmuutta

Kolmantena isona ongelmana on lastensuojelutilanteet, jotka luovat epävarmuutta kunnissa ja kouluissa.

Pyrkimyksenä on luoda jonkinlainen käsikirja, jotta lastensuojelutilanteissa viranomaiset kykenisivät kommunikoimaan keskenään ja löytämään lapsen kannalta oikean ratkaisun, kertoo Isokangas.

Isokangas kertoo esimerkkinä vaikeasta tapauksesta lasten huostaanoton jälkeisen sijoituksen – tässä tapauksessa esimerkin vuoksi nimenomaan Nousiaisiin.

Tilanne voi olla sellainen, että meille sijoitetaan lapsi huostaanoton jälkeen, emmekä saa oikeastaan minkäänlaisia taustatietoja lapsesta – tämä johtuu salassapitovelvollisuudesta. Meidän on tällöin todella hankala löytää lapselle oikea paikka esimerkiksi koulusta, kun emme tiedä mitään hänestä tai hänen taustastaan, selittää Isokangas.

Lasten ja lapsiperheiden ongelmat ovat toisaalta lisääntymään päin, mutta Isokangas muistuttaa, ettei tilanne Nousiaisissa ole lainkaan synkkä.

Koulukyselyiden perusteella nousiaislaisen nuorison alkoholin ja tupakan käyttö on laskenut todella rajusti. Huumeet ovat hivenen lisääntyneet, mutta niidenkin kokeilumäärät ovat selvästi Suomen keskiarvon alapuolella, kertoo Isokangas.

Marko Vuosjoki