Varhaiskasvattajan rooli vaatii Katriina Kivivuoren mielestä taitoa arvostaa ja kuunnella lasta sekä sopivassa suhteessa auktoriteettia. Kasvattajuudessa nyky-yhteiskunnassa hän näkee tiettyjen ristiriitojen tuomia haasteita.
MYNÄMÄKI. Aina lasten kanssa viihtynyt Mietoisista kotoisin oleva Katriina Kivivuori on työskennellyt lasten parissa kotipaikkakunnallaan vuodesta 1978 ensin lastentarhanopettajana ja sittemmin varhaiskasvatuksen opettajana. 5. helmikuuta hänet palkittiin 40-vuotisesta ansiokkaasta työurastaan ansiomerkillä.
Kivivuori on sitä mieltä, että lapset ovat ennallaan, mutta yhteiskunta on kokenut hänen 40-vuotisen uransa aikana suuren muutoksen.
– Koen tärkeänä, että lapselta ei vaadittaisi liikaa ikätasoonsa nähden eikä lasta kuormiteta liialla informaatiolla, mutta häntä suojeltaisiin haitalliselta sisällöltä esimerkiksi peli- ja viihdetarjonnassa, hän sanoo.
Digiajan tuomat ristiriidat
Yhteiskunnan digitalisoituminen ja tietoyhteiskunta ovat tuoneet tullessaan Kivivuoren mielestä sekä hyvää että huonoa varhaiskasvatusiässä olevia lapsia ajatellen.
– Ne ovat edistäneet kirjaintentunnistusta, lukemaan oppimista ja matemaattisia valmiuksia entistä varhemmin, hän toteaa.
Toisaalta Kivivuoren mukaan esimerkiksi peleissä saattaa olla haitallisia sisältöjä kuten tappamista ja viihteessä seksiä sekä väkivaltaa ja lehtien lööpeissä lasta pelottavia asioita.
– Näen ristiriitaa siinä, että yksilöltä edellytetään hyvää käytöstä, mutta samaan aikaan näkyvillä on entistä enemmän negatiiviselle ja aggressiiviselle käytökselle altistavaa materiaalia.
Lapsen peliajan rajoittamisen ja sisältöjen seuraamisen Kivivuori näkee yhtenä hyvänä keinona.
– Materiaali ikärajoihin nähden on mielestäni jossain määrin raaistunut. Ennen alle 16-vuotiailta kielletty voi nykyisin mennä K12-kategoriaan. Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI) voi ilmoittaa, jos huomaa, ettei ikäraja omasta mielestä ole jossain tuotteissa kohdillaan, hän kehottaa.
Persoonan ja yksilöllisen kypsymisen kunnioittaminen
Yhteiskunnallisen arvopohjan suhteen Kivivuori on huolissaan, että saatamme tehdä itse itsellemme kovempia vaatimuksia.
– Lapsuutta ja yksilöllistä kypsymisvauhtia tulisi kunnioittaa sen sijaan, että odotettaisiin lapselta tämän olevan äkkiä valmis elämään ja tulemaan tuottavaksi.
Lasten mielenterveyden oireilun ja muiden häiriöiden on uutisoitu kasvaneen rajusti. Kivivuori ei usko, että erilaiset oppimiseen vaikuttavat häiriöt kuten ADHD tai asperger olisivat niin merkittävästi lisääntyneet kuin jotkut tutkimustulokset väittävät, sillä toisessa vaakakupissa on, että tunnistaminen ja huomiokyky niiden suhteen ovat parantuneet.
Aina ei silti kasvatusalan ammattilaisellekaan ole mutkatonta erottaa, että mitkä seikat ovat persoonallisuuden piirteitä kuten ujoutta tai vilkkautta ja missä kohtaa vetää raja häiriön puolelle.
– Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat tässä varhaiskasvatuksen opettajien tukena, Kivivuori kiittää.
Kasvatuskumppanuutta ja turvallisuutta
Varhaiskasvattajan rooli on moninaistunut ennen kaikkea kasvatuskumppanuudeksi.
– Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Yhtenä roolina on valmistaa ja opettaa lasta oppimaan henkilökohtaisten kykyjensä mukaan, Kivivuori summaa.
Ympäristö on esiopetuksessa hänen mukaansa tärkeä niin henkilökunnan kuin toisten lasten osalta vuorovaikutuksen opettelussa. Myös moraali kehittyy, kun voidaan yhdessä oppia, mikä on hyvää ja mikä pahaa ja miten hyvään pyritään.
Ulkoilu ja liikkuminen maistuvat vielä esikouluikäisille Kivivuoren kokemuksen mukaan hyvin.
– Meillä työnantaja on panostanut liikuntaan ottamalla sen yhdeksi painopistealueeksi ja panostamalla pihan viihtyvyyteen runsaine virikkeineen, hän kiittelee.
Ajan hermolla pysymistä sekä työmotivaation ylläpitoa on pian eläkkeelle jäävän Kivivuoren mukaan edistänyt muun muassa työnantajan tarjoama täydennyskoulutus. Työn kuormittavin puoli on vastuu lapsista ja heidän turvallisuudestaan.
– Lasten turvallisuudesta huolehtimiseen, oli kyseessä sitten piha, retket tai lelut, on kehitetty entistä parempia malleja uusimman tietotaidon pohjalta, joten sikäli turvallisuuden voi sanoa parantuneen, hän toteaa.
Leimaamisen välttäminen ja hyvän vahvistaminen
Jos lapsella itsellä tai kotona joskus tuleekin vaikeuksia, Kivivuoren mielestä on tärkeää välttää minkään valtakunnan leimaamista, että tämä vaikuttaa hamaan tulevaisuuteen, vaan asia hoidetaan, ja autetaan tässä ja nyt – hyvää vahvistaen ja korjaavia kokemuksia tarjoten.
Kiusaamiselle esiopetuksessa on luonnollisesti nollatoleranssi, mutta eri ihmisillä voi olla eri käsityksiä ja erilaista herkkyyttä siinä, minkä kokee kiusaamisena. Henkilökuntaa on koulutettu näidenkin tilanteiden sovitteluun vertaissovittelu yhtenä nykykeinonaan.
– Lapset harjoittelevat tulevaisuuden taitoja ja käyvät läpi, mitä ovat kokeneet. Etenkin 6-vuotiaat ovat herkässä iässä. Pelimaailma tulee leikkeihin ja uniinkin, mutta pelien ja videoiden ohella perinteiset lelut, leikit ja kirjat ovat säilyttäneet vahvasti suosionsa.
Katriinan ura osoittaa, ettei hyvä kasvattajuus välttämättä vaadi, että ihmisellä itsellään on lapsia. Kivivuorella ei ole omia lapsia, mutta hän on kokenut rikkautena vuodet opettamiensa lasten kanssa osana heidän yhteisöään.
– Yksikään päivä ja lapsi ei ole ollut samanlainen. Olen kiitollinen työnantajalle, työkavereille ja lapsille sekä heidän perheilleen näistä vuosista täynnä elämää kaikissa väreissään. Hauskoilta sattumuksilta ja tilannekomiikaltakaan ei ole aina vältytty, hän hymyilee.
Marjo Peltoniemi
Kasvatus- ja sivistyslautakunta valitsi vuodelle 2019 seuraavat muistamiset:
Kaksi Vuoden Nuorta
Kalle-Veikko Puustinen, Valtteri Vilola
Henkilökunnan huomionosoitukset:
Mynämäen kunta hakee vuosittain Suomen Kuntaliitolta ansiomerkkejä pitkään kunnan palveluksessa oleville työntekijöille ja viranhaltijoille. Ansiomerkki haetaan kaikille niille, jotka kunnan näkemyksen mukaan täyttävät merkin saamisen edellyttämän työssäoloehdon.
20-vuotisesta ansiokkaasta toiminnasta kunnallishallinnon hyväksi palkitaan:
Laitoshuoltaja Anneli Anttila, lastenhoitaja Riikka Anttila, tekninen johtaja Vesa-Matti Eura, lastenhoitaja Raili Laine ja laitoshuoltaja Marja Ollila
30-vuotisesta ansiokkaasta toiminnasta kunnallishallinnon hyväksi palkitaan:
Varhaiskasvatuksen opettaja Ulla Luolila, keittäjä Sirke Mikkola, lastenhoitaja Satu Raitanen, laitoshuoltaja Taina-Mari Raitanen, laitoshuoltaja Teija Salo ja ruokapalvelupäällikkö Tuija Toljander.
40-vuotisesta ansiokkaasta toiminnasta kunnallishallinnon hyväksi palkitaan:
Varhaiskasvatuksen opettaja Katriina Kivivuori
Tasavallan presidentin 6.12.2019 myöntämä kunniamerkki Suomen Leijonan ansioristi:
Luottamushenkilö Vesa Ali-Sippola
Perustelu: Aktiivinen toimija kunnallispolitiikassa, maatalousyritysten parissa ja kylätoiminnassa.
