Uuden elinkeino-ohjelman painopisteinä ovat yritysten kasvu, osaamisen kasvattaminen ja yritysten keskinäinen sekä yritysten ja kunnan välinen yhteistyö. Kunnanjohtaja uskoo, että ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille ratkaisisi monta pulmaa.
LIETO. Liedon kunta on vuosikausia ollut yrittäjien kehuma. Yrittäjät arvostavat kunnan nopeaa päätöksentekoa, joustavia lupakäytäntöjä ja yritysten toimintaedellytyksiä edistävää toimintaa. Kunnassa halutaan kuitenkin edelleen kehittää yritysmyönteisyyttä, ja Liedon elinkeino-ohjelma rakennettiinkin uusiksi viime vuoden lopulla.
– Olemme päivittäneet elinkeino-ohjelmaamme parin vuoden välein, mutta nyt oli aika tehdä uusi, uuteen kuntastrategiaan paremmin vastaava elinkeino-ohjelma, kertoo kunnanjohtaja Esko Poikela.
Uusi ohjelma on tarkoitettu kattamaan tulevat viisi vuotta, mutta ohjelmaa on tarkoitus päivittää parin vuoden välein, kuten ennenkin on tehty. Ohjelma elää myös käytännön toimenpiteiden ansiosta jatkuvasti.
– Meidän ohjelmassahan on se erityispiirre, että elinkeinotoimikunta myös valvoo ohjelman toteutumista. Toimikunta voi tarvittaessa esittää ohjelmaan tarvittavia muutoksia, joten jos tarvetta ilmenee, ohjelmaa muutetaan tiiviimminkin kuin kahden vuoden välein, selittää Poikela joustavaa ja käytännönläheistä toimintamallia.
Koonnissa mukana yrittäjät ja luottamushenkilöt
Elinkeino-ohjelman kokoaminen tehdään alusta alkaen niin, että koonnissa otetaan huomioon mahdollisimman laajalti paikallisten toimijoiden mielipiteet. Elinkeinotoimikunnassa on mukana yrittäjiä, maatalousyrittäjiä ja kunnan luottamushenkilöitä. Ohjelman rakentamisvaiheessa kunta kutsui myös koolle kaksi työpajaa, joihin osallistui lukuisia yrittäjiä.
– Analysoimme yhdessä elinkeinoelämän nykytilaa ja muun muassa taloustilanteen kehitystä. Pyrimme löytämään yrittäjien kokemat haasteet ja menestymisen esteet – ja tietenkin löytämään niihin kipupisteisiin ratkaisut, kertoo Esko Poikela.
Perustellisen valmistelun ansiosta elinkeino-ohjelma onkin koottu erityisesti kolmen painopistealueen ympärille.
– Painopisteet ovat yritysten kasvun tukeminen, osaaminen – mikä sisältää muun muassa osaavan työvoiman saannin yrityksiin – ja yhteistyö, niin kunnan ja yritysten välinen kuin myös yritysten keskinäinen yhteistyökin.
Koulutusperäinen maahanmuutto myös ammatilliselle puolelle
Orastava työvoimapula, osaavan työvoiman löytäminen yrityksiin, on ollut paljon esillä myös valtakunnan poliittisessa keskustelussa. Matalan syntyvyyden vuoksi monet pitävät työperäistä maahanmuuttoa ainoana ratkaisuna, mutta harva on nostanut esille koulutusperäisen maahanmuuton, ja kun aiheena on nimenomaan ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille, ovat kannanotot aivan nollassa.
– Suomessa ei tällä hetkellä ole käytännössä lainkaan kansainvälistä ammatillista aikuiskoulutusta. Miksi ei?, pohtii Poikela.
Poikela uskookin, että ammatillinen aikuiskoulutus maahanmuuttajille ratkaisisi monta pulmaa.
– Parin-kolmen vuoden koulutuksen jälkeen meillä olisi osaavia, motivoituneita työntekijöitä, jotka olisivat opiskeluaikanaan oppineet suomen kielen ja integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Poikelan mielestä Suomeen pitäisikin ottaa maahanmuuttajaopiskelijoita myös ammatilliseen koulutukseen, eikä ainoastaan korkeakouluopiskelijoita. Turun seutu kansainvälisenä alueena voisi toimia tässä esimerkkinä koko Suomelle.
Marko Vuosjoki
