Seurakuntakolumni: ”Työntäkää pois esteet …!”

SEURAKUNTAKOLUMNI. Erinomainen motto kirkon työlle, vieläpä suoraan Isosta kirjasta! Raivatkaa, raivatkaa, tasoittakaa tie, työntäkää pois esteet minun kansani tieltä!” Profeetan ääni vuosituhansien takaa. Mitä kaikkea hän lieneekään kirjoittaessaan tuumannut, kehotus on yhä ajankohtainen.

Olemme Martinseurakunnan tuoreessa strategiassa ottaneet yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi olla esteetön seurakunta. Ensimmäisenä keskusteluissa esille nousivat tietysti hankalat rappuset ja portaat, joita vanhoissa rakennuksissa riittää. Entisaikojen kirkonrakentajat eivät esteettömyydellä juuri päätään vaivanneet. Päätimme, että asia pitää saada kuntoon.

Totesimme kuitenkin, että esteettömimmässäkin kirkossa voi kompastua – henkisiin ja hengellisiin esteisiin. Ne eivät näy mutta tuntuvat senkin edestä. Mielikuviin ja käsitykseen kirkosta ja seurakunnasta vaikuttavat monet asiat. Kokemukset kirkon työntekijöistä ja toiminnasta, luottamushenkilöstä ja päätöksenteosta, toisista jäsenistä. Julkisuudessa eri suuntiin vellovat keskustelut antavat soppaan oman mausteensa.

Esteettömyyttä tavoittelevassa seurakunnassa ja kirkossa tehdään töitä sen eteen, että jokaisella on tilaa olla sellainen Luojan luoma kuin syvimmiltään on ja kokea itsensä tervetulleeksi. Siellä on halua lisätä avaruutta uskon, ajattelun ja kokemusten erilaisuudelle.

Strategiat eivät maailmasta esteitä poista. Sisterssiläisjärjestön perustaja Bernhard Clairvauxlainen tokaisi helvetin olevan täynnä hyvää tahtoa ja hyviä toiveita. Pienet hyvät teot sen sijaan muuttavat maailmaa periaatteita enemmän. Jokainen hyvä teko, joka poistaa jonkin esteen, on pieni taivas maan päällä. Voimme yhdessä rakentaa seurakunnassa siltoja eri tavalla uskovien ja ajattelevien ihmisten välille ja lisätä yhteistä ymmärrystä elämästä Pyhän edessä. ”Työntäkää pois esteet …!” Muutokseen tarvitaan ainoastaan tahtoa ja tekoja. Niin helppo ja niin työläs se on, tämä ihmisen osa – seurakunnassakin.

Tuomo Norvasuo

Martinseurakunnan kirkkoherra