Turkuseuran kerran kuussa kokoontuvassa murrekerhossa vaalitaan 30- ja 40-lukujen Turun murretta. Sitä esittelee myös seuran tuorein julkaisu Ruvetas prohtama, Turun murretta aahollista ööväriin, jonka ovat kirjoittaneet Maija Grönholm ja Esa Laukkanen.
Tiedätkö, mitä tarkoittaa?
1. Aaninki
2. Ahre
3. Ankeleeki
4. Faanata
5. Flintata
6. Kaffetratti
7. Kako
Oikeat vastaukset:
1. Aavistus
2. Mäki
3. Välttämätön
4. Kiroilla
5. Ontua
6. Kova juomaan kahvia
7. Tyhmä
TURKU. Torstaina 16. tammikuuta Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talossa 60 hengen Maistraatin sali on tupaten täysi. Pian alkaa Turkuseuran murrekerho, jonka suosio on jatkunut 70-luvulta tähän päivään suurena. Koska tapahtuma on keskellä päivää, paikalla on enimmäkseen ikäihmisiä. Suurin osa ei sanoja tarvitse, kun on aika kajauttaa ilmoille Varsinais-suomalaisten laulu.
Se murre, jota murrekerhossa vaalitaan on 30- ja 40-luvuilta. Osa paikalle tulleista on elänyt niinä vuosikymmeninä lapsuuttaan.
– Murre on puhuttua kieltä, joka muuttuu koko ajan. Turun murre on ollut joka vuosikymmenellä hiukan erilaista. Nykynuorten Turun murrehan on aivan erilaista kuin se, mitä me vaalimme täällä murrekerhossa. 20-luvulla Turun murteessa oli vielä hyvin paljon ruotsin kielen lainasanoja. Siksi päätimme aikanaan, että alamme vaalia sitä Turun murretta, jota puhuttiin 30- ja 40-luvilla, kertoo murrejaoston puheenjohtaja Risto Vuorinen.
Vuorinen on tullut tutuksi monille turkulaisille murrepakinoistaan.
– Pakinoita on yhteensä jo 650. Turkuseura on julkaissut niistä kuusi kirjaakin. Kirjoitan koko ajan. Ja ne ovat nimenomaan pakinoita eikä kolumneja. Otan aina taustalle jonkun ajankohtaisen asian, mutta vältän päiväkohtaisia asioita, koska ne vanhenevat niin nopeasti, Vuorinen kertoo.
Pakinoiden kirjoittaminen on Vuoriselle vuosikymmenten mittainen harrastus. Koulutukseltaan hän on juristi ja pisimmän työuransa hän teki Naantalin kaupunginsihteerinä.
Yksi Vuorisen suosikkisanoista on kui (miksi).
– Sitä sanaa moni ihmettelee. Ja toinen, mistä tunnistaa turkulaisen, on kielteinen lauserakenne. Turkulainen voi kysyä vaikka että ”eik mentäs kaffel”, Vuorinen kertoo.
Ylpeä juuristaan
Murrejaosto on Turkuseuran hallituksen valitsema murre-elin. Murrejaoston ylläpitämän kaikille avoimen ja maksuttoman murrekerhon puheenjohtaja on puolestaan Riitta Vasenkari, joka on jo useamman polven turkulainen ja ylpeä juuristaan.
– Nyt tyttärenikin on innostunut samoista aiheista, ja olen siitä tosi iloinen, hän kertoo.
– Ja se, että on ylpeä Turun historiasta, ei tarkoita, etteikö voisi hyväksyä muita, hän muistuttaa.
Kuten moni muukin, Vasenkari oli ollut jo pitkään Turkuseuran jäsen, mutta aktiivisesti hän tuli mukaan toimintaan jäätyään eläkkeelle.
Murrekerho kokoontuu kerran kuukaudessa.
– Meillä on aina joku vieraileva esiintyjä, kahvit ja murreaiheista ohjelmaa, hän kertoo.
– Aikanaan käänsimme myös esimerkiksi Turkulaisen juttuja ja monenlaisia muita tekstejä Turun murteelle, Vasenkari jatkaa.
Siffeli on aina siffeli
Murrekerhoon tullut 30-luvulla syntynyt Anja Harju toteaa, että esimerkiksi siffeli (rikkalapio) on aina siffeli, mutta moni muu murresana on jäänyt ajan myötä pois hänen puheestaan.
– En esimerkiksi enää sano kaffeli (haarukka) tai pranstakka (hiilihanko), vaikka lapsuudessa ne olivat vielä ihan tavallisia sanoja, hän kertoo.
Harju on liittynyt Turkuseuraan isänsä Vilho Lehtosen vanavedessä. Lehtonen on yksi Turkuseuran perustajajäsenistä. Seura perustettiin vuonna 1957.
– Muistan jo lapsuudesta hyvin, miten isä aina kulki plokki kädessä ja kirjoitti ylös murresanoja, Harju kertoo.
Turku-tuotteiden huutokauppa ja Viron vinkkejä
Turkuseurassa siivottiin urakalla koko viime syksy ja työn tuloksena löytyi kasa arkistojen aarteita, joita huutokaupataan Vanhalla Suurtorilla Brinkkalan talon ensimmäisessä kerroksessa lauantaina 8. helmikuuta kello 13–14.
– Tarjolla on nostalgisia Turku-aiheisia tavaroita, kuten taidetta ja designia. Paikalle kannattaa toki tulla pelkän hilpeän huutokauppatunnelman takia, kertoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen, joka on myös tapahtuman huutokauppakeisarinna.
Huutokauppakeisarin nimi paljastetaan myöhemmin lähempänä tapahtumaa.
– Sen voin kertoa, että hän on aarre Turulle ja Turkuseuralle. Uusi turkulainen, joka on myös tv:stä tuttu, Leskinen valottaa.
Seuraavaan murrekerhoon kokoonnutaan 13. helmikuuta. Keskiviikkona 22. tammikuuta Turkuseura saa vieraita Viro-keskuksesta. Silloin halukkaat pääsevät kuulemaan vinkkejä Viron matkailuun.
Toiminnanjohtaja Kati Leskinen kertoo, että tänä vuonna seura alkaa tehdä myös äänikirjoja. Seura on julkaissut vuosien varrella yhteensä 49 kirjaa Turun historiasta ja murteesta. Erityisesti murrekirjat pääsevät Leskisen mielestä oikeuksiinsa äänikirjoina, sillä murre avautuu parhaiten juuri kuultuna. Ja samalla tarinat tulevat saavutettavammiksi esimerkiksi sellaisille ikäihmisille, joiden näkö on heikentynyt.
Janica Vilen
