Miltä haisee Marsissa? Tuorlan Tiedekeskuksessa saa vastauksen tähän ja moniin muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin maailmankaikkeudesta, auringosta tai vaikka mustista aukoista.
KAARINA. Tiedekeskus Tuorlassa valmistaudutaan hiihtolomaan, jota vietetään 17. helmikuuta alkaen. Luvassa on ohjelmaa lomaviikon jokaiselle päivälle.
– Hiihtolomaviikon perjantaina meillä on avoimet ovet. Silloin luvassa on ainakin planetaario-esitys ja observatoriokierros. Maanantaista tiistaihin järjestämme lapsille kahden päivän minileirin, jossa ohjelmaa on molempina päivinä kello 9–16. Luvassa on ainakin ohjelmointia, tutustumista VR-huoneeseen ja labrassa työskentelyä. Mukaan mahtuu 16 lasta, kertoo tähtitieteen tutkija ja Tiedekeskus Tuorlan yksikön johtaja Pasi Nurmi.
Lisäksi jokaisella hiihtoloman päivällä on oma teemansa. Viikon aikana tutustutaan fysiikkaan, mustiin aukkoihin, aurinkokuntaan, historiaan sekä kemiaan ja biologiaan.
– Aloitamme planetaarioesityksellä ja sen jälkeen on luvassa aktiviteettiosio. Esimerkiksi aurinkokuntapäivänä tutustutaan labrassa komeettoihin ja siihen, miltä haisee Marsissa tai Jupiterin kaasukehällä, Nurmi kertoo.
Planetaariossa esitetään esimerkiksi lapsille tehtyä elokuvaa nimeltä Aika-avaruuden arvoitus. Elokuva kertoo aikuisillekin haastavasta aiheesta, eli painovoimasta ja sen takana olevasta yleisestä suhteellisuusteoriasta. Myös yksi uusi elokuva esitellään hiihtolomaviikon kunniaksi.
Nurmi suosittelee ohjelmaa kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille, mutta jos mielenkiintoa ja keskittymiskykyä riittää, niin pienemmätkin pärjäävät joukossa hyvin.
Tuorlassa järjestetään myös tiedeiltoja, joihin pienet lapset voivat tulla yhdessä aikuisen kanssa. Planetaario-esityksistä Tähtikeikka on Tuorlassa tehty esitys pikkulapsille.
Keskiviikkoisin katsellaan taivaalle
Loma-aikojen ulkopuolella Tuorlassa on toimintaa pääsääntöisesti viikonloppuisin ja tilauksesta. Keskiviikkoillat on kuitenkin varattu tähtinäytöksille. Silloin yleisö pääsee katsomaan tähtitaivasta Suomen suurimmalla kaukoputkella kello 18–20.30.
– Tapahtuma on joka keskiviikko, jos sää on sellainen, että se onnistuu. Syksyllä pääsimme kaukoputkelle vain kaksi kertaa, mutta keväällä kelit ovat perinteisesti paremmat. Ilmoitamme aina samana päivänä Facebook-sivuilla, onko näytös vai ei, Nurmi kertoo.
– Ensin katsotaan planetaariossa, mitä kaikkea tähtitaivaalla näkyy juuri silloin. Ja sen jälkeen mennään kaukoputkella katsomaan. Mukana on aina myös tähtitieteilijöitä, joilta voi kysellä asioita, Nurmi jatkaa.
Tiedekeskuksen tulevaisuutta ratkotaan parhaillaan
Nurmen mukaan alkuvuosi on ollut Tiedekeskuksessa hiljainen. Luultavasti siitä syystä, että yliopisto on irtisanonut Tiedekeskuksen vuokrasopimuksen. Asiasta uutisoitiin viime vuonna ja moni on luullut toiminnan jo loppuneen.
– Näillä vuokrausehdoilla toimintaa ei pystytä jatkamaan. Yksi mahdollisuus, jota nyt selvitetään, olisi säätiö, jonka omistukseen Tiedekeskus siirtyisi. Silloin toiminta voisi jäädä tänne uusilla ehdoilla. Tällä systeemillä yliopistot ovat pystyneet pitämään joitain tämäntyyppisiä tiloja, joissa ei ole enää tutkimusta, selventää Nurmi.
Kiinteistöt omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy.
Jos toiminnan jatkumiselle saadaan varmuus, sitä lähdetään kehittämään entisestään. Suunnitteilla on esimerkiksi uusi pakopeli, jossa hyödynnetään Tuorlan historiaa. Nyt jo Tiedekeskuksessa on kaksi pakopeliä. Toista voi pelata korkeintaan kolmen hengen joukkueissa VR-laseilla ja toinen on sijoitettu Tiedekeskuksen alla olevaan 70-metriseen tunneliin. Tuorlan pakopelit ovat olleet viime kuukausina suosittuja synttärihuveja.
Eksoplaneetat ja maailmankaikkeuden synty kiinnostavat
Nurmen mukaan tähtitieteessä ainakin rahallisesti suurin satsaus on nyt eksoplaneettojen tutkimuksessa.
– Kaikkia kiehtoo kysymys, onko maapallon ulkopuolella elämää. Nyt jo tiedetään, että on olemassa sellaisia planeettoja, jotka ovat sellaisella etäisyydellä tähdestä, että siellä on nestemäistä vettä. Seuraavaksi tarvitaan sellaiset havaintolaitteet, että voidaan selvittää tarkemmin näiden planeettojen ja niiden kaasukehien koostumusta, selittää Nurmi.
– Ei siis etsitä suoraan älyllistä elämää, vaan elämän merkkejä, hän jatkaa.
Hänen oma tutkimusaiheensa liittyy kuitenkin kosmologiaan eli maailmankaikkeuden syntyyn ja rakentumiseen.
Janica Vilen
