120-vuotias Raunistulan koulu on nähnyt pitkän historiansa aikana paljon. Viimeisimmät muutokset liittyvät kouluverkkouudistukseen, jonka myötä yhtenäiskoulusta tuli alakoulu. Tänä päivänä Raunistulassa toimivat perusopetuksen luokat 1–6 sekä kaksi esiopetuksen ryhmää.
HISTORIA. Raunistulan koululla oli syytä juhlaan edellisviikolla, kun opinahjo täytti 120 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi 6.11. vietettiin iltajuhlia ja 9.11. avoimia ovia.
Edesmennyt koulunjohtaja Aimo Lahtonen koosti Raunistulan koulun vaiheista historiikin vuonna 1999 koulun täyttäessä pyöreät sata vuotta. Raunistulan kansakoulu perustettiin vuonna 1899 silloiseen Maarian kuntaan.
– Raunistulassa oli niin paljon lapsia, että koululle tarvittiin pian lisärakennus. Molemmat puurakennukset purettiin vuonna 1979, jolloin myös nykyinen, vuonna 1932 valmistunut kivirakennus remontoitiin. Samalla kivirakennuksen yhteyteen rakennettiin muun muassa ruoka- ja liikuntasalin sekä teknisen työn tilat sisältävä lisärakennus, 5MA:n luokanopettaja ja vararehtori Leo Bernoulli sanoo.
Bernoulli kertoo, että vuonna 1932 valmistuneessa rakennuksessa on tehty hiljattain pintaremonttia. Perusparannuksen yhteydessä luokkatiloja on muokattu tämän päivän tarpeita vastaaviksi ja varustettu nykytekniikalla.
– Jonkun verran on tapahtunut koulun 100-vuotisjuhlien jälkeenkin, joten olisi ihan mielenkiintoista täydentää Lahtosen tekemää historiikkia tähän päivään asti. Tiedot on hyvä tallentaa nyt, kun meitä 2000-luvun alussa työnsä täällä aloittaneita opettajia on useampia viimeistä 20 vuotta muistelemassa.
– Suunnitelmissa on uuden osan liikuntasalin ja pukuhuoneiden korjausurakka mahdollisesti ensi vuoden puolella, lisää Bernoulli.
Vanhan ajan koulupäivä
5MA luokan oppilaat Iida Rajavaara ja Adrian Hyvönen osallistuivat koulunsa juhlallisuuksiin hyvillä mielin.
– Iltajuhlassa esitimme käsikirjoittamamme Ennen kaikki oli paremmin -näytelmän. Siinä nykyinen luokkamme matkasi menneeseen kurkkimaan, millaista koulunkäynti oli ennen vanhaan. Avoimissa ovissa teemanamme oli entisajan koulu, joka näkyi niin pukeutumisessa kuin käyttäytymisessäkin, oppilaat kertovat hymyillen.
Rajavaaran mukaan vanhan ajan koulua voisi kokeilla vaikka viikon verran.
– Se toi hauskaa vaihtelua tavalliseen koulupäivään verrattuna. Opiskelimme laskentoa, kaunokirjoitusta ja askartelua, ja luokassa piti olla hiljaa muuten kuin puhuteltaessa. Lounasta söimme entisajan tapaan omissa luokissamme ruokalan sijaan.
Hyvönen on samaa mieltä, että oman koulun menneisyyteen tutustuminen oli mielenkiintoista.
– Huomasin esille tuotua esineistöä tutkiessani, että vanhojen ja uusien koulukirjojen ero oli jo valtava. Piirtoheitin meillä on ollut ennenkin luokassa, mutta emme ole tienneet, mihin sitä käytetään. Vanhan ajan oppitunneilla selvisi sekin!
Entinen oppilas muistelee
Raunistulan koulun entinen oppilas Veikka Ståhlberg oli saapunut avointen ovien tapahtumaan uteliaisuudestaan.
– Olisin odottanut, että täällä olisi ollut esillä nimenomaan tämän koulun kirjoja ja oppilastöitä, mutta en nähnyt sellaisia, vaan yleisempää vanhaa kouluesineistöä. Olisi lisäksi mukava tietää, mihin biologian tunneilla keräämäni kasvikansio on joutunut. Opettaja kun pyysi jättämään sen koululle opintojen päätyttyä, harmittelee Ståhlberg.
Vuonna 1936 syntynyt Ståhlberg aloitti Raunistulan koulun ensimmäisen luokan silloin kun se vielä kuului Maarian pitäjään. Iso osa Maariaa liitettiin Turkuun vuonna 1944 ja loput vuonna 1967.
– Koulutieni alkaessa vuonna 1943 asuimme Ruohonpäässä, josta kävelin kouluun. Toisella puolella tietä edelleenkin sijaitseva Auralan kansalaisopisto oli tärkeä paikka. Siellä saattoi käydä ruokailemassa, läksyt lukemassa ja pingistä pelaamassa.
Sota vaikutti koulunkäyntiin.
– Taisin olla toisella luokalla, kun koulu piti evakuoida ja oppilaat siirtää lähipitäjien kouluihin. Kävin siis lyhyen aikaa Ristinummen koulua Yläneellä, Ståhlberg jatkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
