Nykyrunoutta juhlistavalla Runoviikolla 8.–17. marraskuuta ohjelma levittäytyy laajalti Turun seudulle. Ensimmäinen paikallinen tapahtuma on 9.11. Askaisten Ritarituvalla, jonka jälkeen festivaalin antimista saadaan nauttia muun muassa Maskun pääkirjastossa, Lemun lähikirjastossa ja Varissuon kirjastossa.
TAPAHTUMAT. Varsinais-Suomessa 8.–17.11. järjestettävän Runoviikko-festivaalin Runo & työ -teemaan mukautuen lemulainen Satu Haapala, maskulainen Veera Ruohomäki ja nousiaislainen Tiltu Nurminen ovat koonneet monitaiteellisen näyttelyn Lemun lähikirjastoon. Ajalla 4.–29. marraskuuta esillä olevan Paikka jossa vedet kohtaavat –näyttelyn virallisissa avajaisissa 12. marraskuuta kello 18 ohjelmassa on musiikilliselle runomatkalle johdattavaa rumpurentoutusta.
– Näyttelymme yhteisenä punaisena lankana on henkisen polun aarrekartta ja lähestymme Runoviikon teemaa sisäiseen kasvuun ja taiteelliseen luomisprosessiin liittyvän työn kautta, paikalliset taiteilijat kertovat.
Haapala tuo näyttelyyn paperikollaasityön, siihen liittyviä runoja sekä kaksi runotyynynpäällistä. Sisustustyynynpäälliset ovat nousiaislaisen Teija Helin Designin tekemiä.
– Tyynyihin painetut runot ovat syntyneet tänä vuonna. Niitä kuullaan myös musiikillisella runomatkalla näyttelyn avajaisissa.
– Kollaasi kuvaa ihmisen sisäisiä virtoja, jotka lähtevät liikkeelle, kun uskaltautuu rikkomaan omia ja muiden asettamia rajoja, ja niitä aarteita, joita virtojen alta voi löytää, Haapala lisää.
Mielenmaisemia luonnosta
Kalevalan värisanastoa ja suomalaista muinaisuskoa henkivät kuva- ja sanataiteilija Veera Ruohomäen työt ovat tältä vuodelta, vaikka Kalevala on inspiroinut häntä jo pidempään.
– Paikka jossa vedet kohtaavat -näyttelyä varten valmistamani teokset ammentavat Kalevalan luontouskosta sekä suullisesta runolauluperinteestä, jotka kiteytyvät maalauksissani kuvalliseksi ilmaisuksi.
– Näyttelyssä on mukana luonnonvärein värjättyä luuta ja nahkaa sekä vuonna 2017 tekemäni noitarumpu, jatkaa Ruohomäki.
Tiltu Nurminen on maalannut näyttelyssä nähtävät työt kesän ja syksyn aikana.
– Olen kehitellyt akvarelleilla ja mustepilkuilla syntyvää tyyliäni vuoden verran. Lisään vesivärejä, pilkkuja ja mustetta kerroksittain, kunnes työ näyttää valmiilta. Maalaaminen on samalla eheyttävää, rentouttavaa ja meditatiivista tekemistä. Siinä ei mieti menneitä eikä turhaan murehdi tulevaa, vaan on läsnä tässä ja nyt, Nurminen toteaa.
Meditaatiota, musiikkia ja sanataidetta
Lemun lähikirjasto on ollut Runoviikon sydän tapahtuman alkumetreiltä alkaen.
– Olimme aktiivisesti mukana jo historian ensimmäisessä Runoviikko-tapahtumassa, joka järjestettiin vuonna 2001, eli silloin kun Lemu oli vielä itsenäinen kunta, Lemun kunnanosassa asuva runoilija Satu Haapala sanoo.
Torstaina 14. marraskuuta kello 19–20 Haapala vetää Lemun lähikirjastossa runomeditaatiota, jonka aikana kuullaan runoutta istuma- tai makuuasennossa rentoutuen.
– Meditatiivisia mindfulnessin täyteisiä runohetkiä olen pitänyt useampia vuosien varrella. Runomeditaatiossa tärkeintä on pysähtyminen, hetkessä oleminen ja lepo. Kannattaa siis pakata mukaan alusta ja villasukat, Haapala lisää.
Veera Ruohomäki ohjaa sanataidepajoja Askaisten ja Lemun lähikirjastoissa sekä Maskun pääkirjastossa 13.–15. marraskuuta.
– Sanataidepajoihin osallistuvat Askaisten, Lemun ja Kurittulan koulujen 3.–4. luokkien oppilaat. Teokset jätetään näytille kirjastoihin, jotta lapset voivat esitellä vanhemmilleen, mitä ovat saaneet pajoissa aikaiseksi, Ruohomäki kertoo.
Runoviikolla tapahtuu lisäksi Askaisten Ritarituvalla, jossa 9. marraskuuta. vietetään Blues Ones -kokoonpanon tahdeissa Markku Innon runouden juhlaa. Maskun pääkirjasto täyttyy 11. marraskuuta runojen ilta -tapahtumasta. Maskun Luukkaan palvelukeskuksessa järjestetään 15. marraskuuta runotilaisuus Hemminki Maskulaisen hengessä.
Roolirunoja Varissuolta
Varissuon kirjastossa kuullaan 13.11. roolirunoja Varissuolta, jotka ovat syntyneet Varissuo 2.0 -yhteisötaideprojektin järjestämissä sanataidetyöpajoissa.
Asukkaat ovat kirjoittaneet runoja Tommi Parkon ohjaamassa sanataidetyöpajassa pitkin syksyä. Sanataidetyöpajat ovat osa Yhdessä-yhdistyksen tänä vuonna alkanutta Varissuo 2.0 -yhteisötaidehanketta.
– Työpajat käynnistyivät kunnolla kesän mittaan ja niitä on nyt pidetty kahden viikon välein. Mukana on ollut eri-ikäisiä, entuudestaan enemmän tai vähemmän tottuneita kirjoittajia, varissuolaisia erilaisista taustoista. Puolet heistä on maahanmuuttajia ja puolet kantasuomalaisia, mikä peilaa aika tarkasti koko Varissuon asukaskantaa, sanoo Parkko.
– On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten ääni pääsee roolirunoissa esille, jatkaa Parkko.
Rooliruno on runouden muoto, jossa puhuja on ottanut jonkin roolin.
– Puhujana voi roolirunossa olla minä tai joku aivan muu. Työpajoissamme puhujana on usein toiminut henkilö, joka kertoo tarinaansa ”miten minusta tuli minä” ja ”miten päädyin tänne” -kysymyksiin vastaten, Parkko toteaa.
Varissuo 2.0
Varissuo 2.0 on monitaiteinen lähiöprojekti, jonka tarkoituksena on tarjota varissuolaisille mahdollisuus kertoa omia tarinoitaan valokuvan sekä sana- ja elokuvataiteen keinoin. Projektia toteuttaa turkulainen Yhdessä-yhdistys, joka pitää kotipesäänsä Varissuon monikulttuurisessa lähiössä.
Yhteisötaidehankkeessa ovat mukana runoilija Tommi Parkon lisäksi valokuvataiteilija Sanni Saarinen ja medianomi/sanataideohjaaja Veera Lehtola.
– Ensi vuoden huhtikuu on tämän projektin kuukausi Turun pääkirjastossa. Silloin julkaistaan runoantologia, valokuvanäyttely ja lyhytelokuva, jotka kaikki käsittelevät Varissuota ja sen asukkaita, vastaava toiminnanohjaaja Duha Elsayed Yhdessä-yhdistyksestä kertoo.
– Hanke sai innoituksensa siitä, kun näimme Turun Kaupunginteatterissa esitetyn Varissuo-musikaalin, joka valitettavasti enimmäkseen vain toisteli lähiökliseitä. Haluamme näyttää hankkeellamme, että Varissuo on paljon monimuotoisempi kuin mitä annetaan yleisesti ymmärtää, lisää Elsayed.
Naapuruus yhteisenä tekijänä
Varissuo 2.0 -hanketta rahoittavat Taiteen edistämiskeskus, Turun kaupungin kulttuurilautakunta sekä Varsinais-Suomen Kulttuurirahasto.
– Yhteisötaiteilijoiden yhteisenä teemana hankkeessa on ollut naapuruus. Hankkeen myötä Varissuolla lähtenyt liikkeelle Naapuriviesti-projekti, jossa varissuolaiset pääsevät kertomaan itselleen tärkeistä ihmisistä ja lähettämään viestikapulan eteenpäin näille kyseisille henkilöille. Kohtaamisia ovat tallentaneet Sanni Saarinen ja Veera Lehtola, Elsayed toteaa.
Elsayedin mukaan Varissuon Tyttöjen Talo on ollut merkittävänä yhteistyötahona hankkeessa.
– Nuorten osallistaminen yhteisötaideprojektiin on tapahtunut Varissuolla toimivan Tyttöjen Talon kautta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
