Tällä hetkellä kuulolähipalvelua on tarjolla Paimiossa, Raisiossa ja Turussa, mutta laajeneminen Perusturvakuntayhtymä Akselin kuntiin, Kaarinaan ja Lietoon on valmisteilla.
RAISIO. Kuulokerho palvelee Raision Olkkarissa seudun huonokuuloisia ja heidän läheisiään joka kuukauden viimeinen torstai. Ensimmäinen tapaamiskerta pidettiin 26.9. ja seuraavat ovat 31.10. sekä 28.11. kello 16.30–18.
Turun kuuloyhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva maskulainen Olavi Rantanen kertoo Raision kuulokerhon olevan koko Turun alueen ensimmäinen.
– Kirjoitustulkkaus on mukana joka kerta. Seuraavalla kerralla puhutaan myös tinnituksesta eli korvien soimisesta, joka on yleinen kuulohäiriö. Paikalla on edustaja Suomen tinnitusyhdistyksestä.
– Marraskuun kuulokerhossa erityisenä puheenaiheena on sisäkorvaistute. Implantti on tarpeellinen tilanteissa, joissa kuulokoje ei riitä, Rantanen lisää.
Kuuloliiton aluetyöntekijä Iida Heinämäki sanoo, että kuulokerhon tarkoituksena on tuoda vertaistukea ja tietoa kuulonheikentymisestä sekä kuulovammaisuudesta. Kerhossa kuuloa käsitellään eri aihein ja tapaamiset ovat suunnattu kaikenikäisille.
– Kuulonalenemaa voi esiintyä kaikenikäisillä, minulla esimerkiksi on ollut kuulokoje aivan pienestä lapsesta saakka. Kuuloliitolla on paljon nuorisotoimintaa sekä vertaistukijoita niin työikäisille ja ikäihmisille kuin huonokuuloisen omaisillekin.
Kuulolähipalvelu laajenee
Kuulolähipalvelua on jo järjestetty pidemmän aikaa Raision Hulvelan palvelukeskuksessa, Paimion Paltanpuiston palvelukeskuksessa sekä Turussa useammassa toimipisteessä. Tavoitteena on laajentaa toimintaa muihinkin seudun kuntiin.
– Liedon Palvelutalo Ruskassa aloitetaan 25.11. kello 10–12 kuulolähipalvelu, joka jatkuu seuraavana vuonna joka kuun viimeinen maanantai samassa paikassa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa jatkossa myös Kaarinaan ja Perusturvakuntayhtymä Akselin alueelle eli Maskuun, Mynämäkeen ja Nousiaisiin, Rantanen kertoo.
Lisäksi Palvelutalo Ruskassa järjestetään Ikäkuulo-luento 17. tammikuuta 2020 kello 12.30.
Rantasen mukaan Kuulolähipalvelua pyritään tuomaan lähelle ihmisiä, matalalla kynnyksellä, helposti lähestyttäväksi.
– Kuuloon liittyvät ongelmat ovat usein arkoja puheenaiheita, eikä henkilö, jolla on kuulonalenema välttämättä halua myöntää asiaa itselleen saati läheisilleen. Tarjoamme tukea myös omaisille, joiden haasteena on usein saada huonokuuloinen käyttämään kuulokojetta, hän sanoo.
– Hoitamattomana kuulonalenema voi johtaa siihen, että siitä kärsivä vetäytyy sosiaalisista tilanteista omiin oloihinsa, hän jatkaa.
Selkeä artikulointi auttaa
Kohtaamisissa huonokuuloinen sijoittuu ihmisryhmään mielellään niin, että hän näkee muiden kasvot. Huuliltalukutaito vaatii kuitenkin ahkeraa harjoittelemista.
– Se usein vain vaikeuttaa puheesta selvän saamista, jos toinen osapuoli alkaa huutaa huomatessaan toisen huonokuuloisuuden. Tuolloin varsinkin konsonantit jäävät helposti vokaalien alle, mikä tekee lauseista epäselviä. Kaikkein tärkeintä on rauhallinen ja selkeä artikulaatio, jolloin heikentyneen kuulon omaavallakin on mahdollisuus saada puheesta selvää, Iida Heinämäki Kuuloliitosta muistuttaa.
Kuuloliitossa pidetään tärkeänä, että kuuloon liittyviin ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Olisi hyvä saada kuulotestit osaksi esimerkiksi työterveyshuoltoa. Sen lisäksi, että kuulon heikentymistä on vaikeaa myöntää itse, huonoon kuuloon totuttaudutaan liian helposti ja yritetään elää sen kanssa. Jostain syystä muutenkin Suomessa hankitaan kuulokoje verrattain myöhään muihin Pohjoismaihin verrattuna, harmittelee Turun kuuloyhdistyksen Olavi Rantanen.
Katariina Mäkinen-Önsoy
