KOLUMNI. Isä-vainaani, rauha hänen sielulleen, seurusteli aikanaan äidinkielen professorin kanssa. Professori kuului ryhmään, jonka vastuulla oli uudistaa suomen kieltä. He siis päättivät siitä, mikä sana poistuu ja mikä hyväksytään uudeksi suomen kielen sanaksi. Uudeksi sanaksi hyväksyttiin, jos sen esiintyminen oli runsasta ja se oli käytössä yleisesti. Muitakin perusteita varmasti oli, mutta edellä mainittu oli ainakin yksi. Tällä perusteella voisin esittää harkintaa jotain seuraavista: perseily, perseillä tai perseilijä.
Esiintymistiheydestä on vaikea sanoa, mutta ainakin sanan alle sopii suuri joukko ihmisiä. Termi voisi toimia jopa ammattinimikkeenä. Kyseessä yleensä on 17–22-vuotias nuori henkilö. Henkilö, joka ammattiaan harjoittaa peruskoulun tutkinnolla tai jopa kokonaan ilman mitään koulutusta. Työnantajana toimii miltei poikkeuksetta Kansaneläkelaitos ja harkinnanvaraisesti sosiaalipalvelut. Joukkoon kuuluu kyllä todella lahjakkaita yksilöitä, mutta nykyjärjestelmällä on vain niin helppoa tuohon ryhmään ajautua. Järjestelmämme on vuosien saatossa ajautunut tukemaan juuri tätä ryhmää. Tuskin minua edeltävät sosiaalidemokraatit tätä ajattelivat, kun systeemin loivat.
Havainnollistetaan pienellä esimerkillä: Peruskoulun jälkeen Perus Pertti valitsee linjakseen perseilyn ja Mallinen Matti putkilinjan.
Perus Pertti kyllästyy asumaan kotona, kun äitikin koko ajan ruikuttaa. PP (Perus Pertti) hakeutuu edellä mainittujen työnantajien pakeille. Kertoo kurjasta kohtalostaan kotona ja kertoo olevansa asunnoton, koska kotoota ulos lensi. No ei hätää, Suomessa ei saa olla asunnoton, joten asunto järjestetään. Takuuvuokrakin maksetaan työnantajan puolesta. Kuukausittainen ansiotulokin samalla määrätään. Riittää juuri ja juuri viikonlopun rientoihin. Ja jos hätä tulee, niin voi aina förskottia pyytää (harkinnanvaraiset). Jos esim. puhelin rikkoutuu tai uuden sängyn haluaisi tai mitä nyt tahansa tarvitseekin. Elämä tuntuu olevan mallillaan, kun kavereitakin on runsaasti samalla työnantajalla.
Mallinen Matti taas hakeutuu putkilinjalle. MM (Mallinen Matti) aloittaa innokkaana opiskelunsa. Hän asuu vielä kotona, koska haave omasta asunnosta tuntuu vielä niin kaukaiselta. Pitäisi opiskelun ohella kerätä rahaa kahden kuukauden takuuvuokraan ja siihen päälle tietysti ensimmäisen kuukauden vuokra. Opintotuesta tuo on mahdotonta, kun kotona vielä asuu. Mahdollisuus olisi koittaa löytää töitä opiskelujen ohessa. Toisena opiskeluvuotena opiskelukin rupeaa tuntumaan puulta. Oppilaitoksilta kun on leikattu varoja, niin koulussakaan ei juuri oppia saa ja tuntejakin on vain silloin tällöin. Kehoitetaan ottamaan opintolainaa, jotta olisi varaa edes bussikorttiin (PP saa tuon edun työnantajaltaan). Elämä tuntuu hankalalta, eikä rahaa ole mihinkään. Töitäkään ei juuri saa kuin nollasopimuksella, joka jonain kuukautena tarkoittaa 0-tiliä. MM rupeaa voimaan pahoin ja ongelmia alkaa olla kotonakin, kun vanhemmat eivät pysty enää tukemaan, eivätkä oikein edes tiedä, mitä tehdä, vaikka auttamishaluja olisikin.
Viikonloppuna Matti tapaa kuppilassa Pertin. Matti kertoo elämästään ja miettii, olisiko varaa juoda yhden olusen vai jaksaiskos edes. Onhan takana taas kouluviikko ja muutama yövuoro tehtaalla. Pertti lohduttaa ja tarjoaa olusen. Juodessaan Pertti kertoo elämästään ja urastaan perseilijänä. Kertoo löytäneensä myös mukavan tyttöystävän samasta työpaikasta. Asuvat jo epävirallisesti yhdessä. Samassa osoitteessahan ei kannata virallisesti olla, kun kerran kaksikin kämppää maksetaan. Pertin tyttöystävä Tukiaisen Taru esittelee vielä ystävänsä Assi Ansiosidonnaisen Matille. Assi osoittaa kiinnostusta Mattiin, mutta kun Matilla ei oikein ole aikaa hänelle eikä edes omaa asuntoa, vaihtaa hän kiinnostuksen kohdetta Pena Perustuloon. Näin elämä kuljettaa isänmaan toivojamme eteenpäin ja nyt Mattikin on vaihtanut ammattia, hän on liittynyt perseilijöihin.
Onko tämä se malli, jonka haluamme nuorisollemme antaa vai tarttisko tehdä jotain? Pitäisikö perseily vastikkeelliseksi muuttaa, vai opiskeluun varoja antaa, vai vain hyväksyä Perseily suomen kielen sanaksi ja siten uudeksi ammattiryhmäksi?
Jere Järvinen, sd.
Kaarinan kaupunginvaltuuston pj.
Etsivä nuorisotyöntekijä