Taiteilija ja monitoimimies Rauno Luttinen istuu Pyhärannan Reilassa sijaisevan taiteilijatalo Hannulan salissa. Seinillä on Luttisen värikkäitä maalauksia ja tunnelma vanhassa talossa kalusteineen on arvokkaan maalaistyylinen. Hannula on myös Luttisen vanha sukutalo. Se on tullut tunnetuksi kesäisten konserttien tapahtumapaikkana umpipihoineen ja suuleineen. Konserteista vastaa Raunon ja hänen vaimonsa Eevan johtama Hannulan konsertti- ja taideyhdistys Hantla.
PYHÄRANTA. Taiteen monitoimimies Rauno Luttinen muistelee, että ajatus Hannulan ostamisesta oli mielessä jo silloin, kun he olivat vielä työelämässä vaimonsa Eeva Luttisen kanssa.
Kun tarjolla oli Raunon osalta ”kultainen kurkunkuristus” ja vaimokin jäi eläkkelle, ajatus otti tuulta.
– Tämä oli ollut pitkään autiona. Muistan, kun poikani Samin kanssa ensi kertaa tulin tuohon portille. Hän tuumasi, että täällä on hyvä akustiikka. Lapsen rehellisyys oli tässäkin paikallaan, Rauno hymyilee.
Ostopäätös toteutui vuonna 1998 ja jo seuraavana vuonna pihalla järjestettiin ensimmäinen konsertti, jossa kaksi Raunon ja Eevan lapsista Essi ja Sami Luttinen esiintyivät. Kulttuuritapahtumista Raunon kiitokset menevät hänen vaimolleen, joka on järjestänyt vuosien varrella monia käytännön asioita ja myös Pyhärannan silloiselle kulttuuritoimelle, joka suhtautui asiaan myönteisesti. Konsertti- ja taideyhdistys Hantla perustettiin vuonna 2001, jolloin tapahtumien järjestämisen siirtyi sen vastuulle.
Musiikki yhdistää
Aikaa on kulunut ja lapsetkin ovat lentäneet jo maailmalle – Sauli, Sami ja Essi kukin omille tahoilleen. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin edelleen musiikki. Tätä on tullut lisää perheeseen myös miniöiden kautta ja taiteellisuus on periytynyt myös seuraavaan sukupolveen. Saulin sello on edelleen Hannulan tuvan nurkassa ja soi silloin tällöin.
– Saulihan soitti aluksi viulua. Mutta lopulta soittimeksi valikoitui sello, kun siinä saa hänen mukaansa istua, Rauno nauraa.
Musiikkkialalle lähtemisestä lapset päättivät itse. Toki kotona kuunneltiin musiikkia ja lapset perustivat myös omia bändejään. Nyt Essi Luttinen on oopperamaailmassa palkittu mezzosopraano ja Sami Luttinen tunnettu basso. Samin matka on johtanut Saksan oopperalavoille, missä Rauno ja Eeva ovat monasti käyneet häntä kuuntelemassakin. Saulikin laulaa, mutta ei ammatikseen.
Värikkäitä maalauksia
Ehkä lasten luovuus on myös kodin perintöä. Rauno maalaa, kirjoittaa ja tekee kaikkea muutakin luovaa, johon vuorokauden tunnit vain aikaa antavat. Parhaiten hänet tunnetaan taiteilijana värikkäistä maalauksistaan. Sitä, miten hän päätyi taiteen pariin, Rauno ei oikein osaa sanoa vieläkään.
– Kouluaikoina Klassisessa Lyseossa oli tunneilla tylsää, joten aloin piirrellä muiden naamavärkkejä. Tämä johti sitten siihen, että 1990-luvun alussa pidin jo ensimmäisen muotokuvanäyttelyni, hän muistaa.
Tätä työtä onkin sitten jatkunut. Rauno kertoo, ettei vain voi olla maalaamatta ja nykyäänkin hän maalaa joka päivä. Haastattelun jälkeenkin on työ odottamassa. Omaksi esikuvakseen taiteen saralla hän mainitsee Edward Munchin sekä Suomesta eksperionisti Yrjö Saarisen.
Luttinen ei tunnustaudu perinteisen muotokuvamaalauksen tekijäksi, vaan pyrkii saamaan kuvaan myös jotain muuta. Värejä tai ilmeikkyyttä, jossa malli elää ja jotain joka viittaa häneen. Muotokuvan ei tarvitse olla vanhaan tapaan tehty valokuvamainen maalaus.
– Muotokuvamaalaus on ollut aliarvostettua, mutta se on myös vaikea taiteenlaji. Toki maalaan myös paljon muuta. Olen järjestänyt taidenäyttelyitä myös Saksassa ja sellainen on luvassa ensi syksynäkin. Maalaukseni aiheita ovat olleet paikalliset kohteet. Saksalaiset ovat olleet näihin hyvin ihastuneita ja taulut on myyty saman tien, hän kertoo.
Jokaisella taiteilijalla on omat unelmansa. Rauno hymyilee, että jospa näin ”vanhoilla päivillä” voisi vielä kehittää jonkin uuden taidesuunnan, vaikka muotokuvamaalauksessa.
– Taidettakaan ei pidä tehdä vain taloudellisten intressien takia ja taiteilijan leipä ei muutenkaan ole kovin leveä, Rauno pohtii.
Hän kertoo harkinneensa vapaaksi taiteilijaksi ryhtymistä jo pidemmän aikaa työelämässä olleessaan. Se mahdollistui Hannulan talon oston myötä. Eikä päätöstä ole tarvinnut sen jälkeen katua.
Pyhärannan historia kirjoihin ja kansiin
Koulutukseltaan Rauno Luttinen on historioitsija. Se on myös johtanut moniin kirjoitusprojekteihin, etenkin paikallishistoriasta. Viimeisten kolmen vuoden ajan työn alla on ollut Pyhärannan historiateos. Teokseen on valikoitunut 150 kuvaa, joita on yhdessä kuntalaistenkin kanssa tunnistettu. Rauno arvelee, että joukossa saattaa olla myös F.M. Karrakosken kuvia. Tämä kierteli aikanaan Vakka-Suomea ja kuvasi mielellään ihmisiä työnsä ääressä. Teos on tarkoitus julkaista lähiaikoina.
Yksi Raunon mieliharrastuksista on sukututkimus, josta hän on pitänyt alan kurssejakin. Kaikille tästä kiinnostuneille hän antaa ohjeeksi sen, että vanhat käsialat kannattaa opetella. Kirkonkirjat ja muut lähteet kun on kirjoitettu sillä 1800-luvun alkuun saakka. Myös ruotsin kielen osaaminen on tutkimuksessa tärkeää.
Runonlasuntakin häneltä sujuu ja kunnallispolitiikkaankin Rauno on ehtinyt. Se on jäänyt jo hieman taka-alalle, mutta paikalliset asiat, kuten tuulivoiman rakentaminen, ovat saaneet häneltä kipakoitakin kommentteja.
Hantla kutsuu kesäkonsertteihin
Hantlan konserttikesä tulee tänäkin vuonna olemaan vilkas. Sen aloittaa 28.7. kello 16 Hannulan pihalla järjestettävä Georg Otsin lauluille omistettu konsertti, joka järjestetään Viron satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi. Illan tähtivieraana tuikkii virolainen sopraano Angelika Klas. Hänet tunnetaan monipuolisena, klassisen ja kevyen musiikin raja-aitoja kaatavana esiintyjänä. Lauluja esittävät myös Essi, Sami ja Sauli Luttinen. Musiikista vastaavat Petri Haapasalo, Jussi Heinonen sekä Vesa Saloranta.
Hantla tekee yhteistyötä myös Pyhärannan seurakunnan kanssa. 18.8. klo 18 onkin kirkkokonertissa Pyhärannan kirkossa mahdollisuus kuulla Liediä sekä Merikantoa. Esiintyjinä ovat Laura Nykänen ja Sami Luttinen sekä sellotaiteilija Pia Segerstam ja pianotaiteilija sekä säveltäjä Christophe Sirodeau. Illan aikana kuullaan monivivahteinen kokoelma lied- ja kansanmusiikin helmiä.
Kesän päätteeksi 25.8. klo 18 järjestetään Hannulan suulissa perinteinen venetsialaisilta. Sen aikana kuullaan amerikkalaisen viihdemusiikin ikivihreitä. Jazzahtavan potpurin isännöi Sauli Luttinen, joka tuo mukanaan joukon kiinnostavia muusikoita. Mukana on myös Sami Luttinen ja orkesteri.
– Kannattaa tulla. On aika harvinaista, että saamme koko joukkomme koolle yhdellä kertaa, kuten kesän aloituskonsertissa. Pihalle ja kirkkoonkin kyllä mahtuu, Rauno Luttinen kommentoi.
Rauno Laine
