Monet lapset ja nuoret voivat nykyään huonosti – ja se näkyy kouluissa. Syitä on monia, mutta ratkaisumalleja vähän. Nyt sellaisia kehitetään Paras koulu -hankkeen puitteissa. Mukana olevien kuntien ja Turun Yliopiston yhteistyöllä kehitetään opetuksen tuen toimintamalleja, jotka edistävät lasten ja nuorten yleistä hyvinvointia, koulumotivaatiota ja syrjäytymisen ehkäisyä.
KOULUT. Uusikaupunki on mukana Paras koulu -hankkeessa, jonka tarkoitus on parantaa kouluhyvinvointia. Suomessa kahdeksan aluetta on saanut rahoituksen tähän kehittämistyöhön ja yksi niistä on Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen hankkeeseen kuuluu Uudenkaupungin lisäksi Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Parainen. Näistä kunnista jokaisella on hankkeessa oma painopistealue, jonka tuloksista kaikki pääsevät hyötymään. Uudenkaupungin avainrooli on moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä.
Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola luennoi aiheesta kaupungin opettajakunnalle juuri ennen lukuvuoden alkua torstaina 8. elokuuta.
– Se, minkä me jätämme kouluissa tekemättä, pitää lisätä aika isolla kertoimella sote-puolen budjettiin. Tämä on tiedetty pitkään, mutta ennaltaehkäisevään työhön ei olla uskallettu resursoida. Nyt täällä uskalletaan! Meillä on aivan loistava yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa, Kitola kehuu.
Nykyään monissa kouluissa opettajat väsyvät, koska lapset voivat huonosti. Tähän ongelmaan halutaan Uudessakaupungissa ratkaisu moniammatillisen yhteistyön kautta. Kitola muistuttaa opettajia siitä, että jos opettaja alkaa tehdä sosiaalityötä, hän puoskaroi. Opettaja ei ole sosiaalialan ammattilainen. Siksi ei ole opettajan tehtävä lähteä tekemään perhetyötä, mutta opettajan vastuulla on pyytää perhetyö oppilaan avuksi.
– Suurin osa oppilashuollon kohtaamista ongelmista tulee kotoa. Me ei voida mennä sinne koteihin, mutta perhekeskus voi. Siksi teemme nyt tiivistä yhteistyötä, Kitola selittää.
Liian väsyneitä lapsia
Yksi asia, jonka Kitola haluaa välittää tiedoksi koteihin, on se, että lapset ovat koulussa hirvittävän väsyneitä. Tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä, jotta saadaan perusasiat kuntoon. Voimakkaimmin väsymys näkyy lukiolaisilla, joilla väsymystä lisää myös hormonaaliset muutokset kehossa ja kurssimuotoisen opiskelun valtavat vaatimukset.
Lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi on otettu yksittäisiä selkeitä tavoitteita.
– Jokaisella pitää olla vähintään yksi kaveri. Tässä työssä meitä auttaa MLL, SPR ja moni muu. Ja lisäksi kaikilla tulee olla vähintään yksi hyvä harrastus, Kitola kertoo keinoista.
Tämän lukuvuoden aikana kaikissa kouluissa pureudutaan tunne- ja kaveritaitojen kehittämiseen. Lisäksi mielenterveystyö jalkautuu kouluihin.
Lapset tarvitsevat koulurauhan
Kitola haastaa opettajat pohtimaan, mikä on se kivijalka, jolla seisomme?
– On ihan sama millainen opetussuunnitelma tai millaisia hankkeita meillä on, jos kivijalka murtuu, hän herättelee.
Itse hän näkee, että kivijalka on ihmisten hyvinvoinnissa.
– Vaikka meidän pitää hirveästi raportoida, niin fokus pitää olla läsnäolossa ja kohtaamisessa. Mikään opetusmetodi ei tuota tulosta, jos lapsi ei tunne itseään hyväksytyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi, hän sanoo.
Lisäksi tarvitaan aito koulurauha. Se lukee jopa opetussuunnitelmassa. Rauhaa voi jokainen yhteisön jäsen luoda ympärilleen. Tässä opettajat ovat Kitolan mukaan avainasemassa.
– Oppilaiden rauhoittuminen lähtee usein meistä opettajista. Jos opettaja kulkee koulussa aina kiireisen näköisenä, ei häntä uskalla lähestyä. Heti kun jostain ilmestyy tyhjä minuutti, me täytämme sen. Vasta rauhoittumisen kautta alkaa syntyä tulosta. Eikä omaa työtäänkään voi tehdä hyvin, jos on koko ajan kiire. Opetelkaa fiksua laiskottelua, Kitola ohjeistaa.
Kitolan mukaan hyviä tuloksia ei voi saada ilman rauhaa, mutta ei myöskään ilman armollisuutta.
– Lapset miettivät paljon, kuulunko minä tähän joukkoon. Olenko arvostettu tässä porukassa? Jos lapsen pitää pelätä virheitä, hän ei uskalla vapautua kokeilemaan uutta. Ja sama pätee meihin aikuisiin, Kitola muistuttaa.
Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että aikuinen, joka kohtaa työssään lapsia, voi itse hyvin. Uudessakaupungissa työhyvinvointiin kiinnitetäänkin erityistä huomiota.
Kunnianhimoiset oppimistulokset
Vaikka Kitola puhuu paljon hyvinvoinnin puolesta, se ei tarkoita, etteikö Uudenkaupungin kouluissa olisi muitakin tavoitteita.
– Meillä on kunnianhimoiset oppimistavoitteet ja niihin päästään nimenomaan moniammatillisella yhteistyöllä, hän uskoo.
Hyvinvoinnin lisäksi myös opetuksessa tarvitaan panostusta perusasioihin.
– Ensimmäiseksi tarvitaan kaikille hyvä luku- kirjoitus ja laskutaito. Meillä on Suomessa paljon oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa, muistuttaa Kitola.
Janica Vilen
