Idea ruoka-avusta syntyi seurakunnissa 90-luvun laman jälkimainingeissa. Vuonna 2008 perustettiin Turkuun Operaatio Ruokakassi, joka toimii tänäkin päivänä avustustoiminnan varastoinnin ja logistiikan keskittäjänä.
HYVÄNTEKEVÄISYYS. Operaatio Ruokakassi ry:n toiminnanjohtaja Jari Niemelällä on kädet täynnä töitä 12. toimintavuottaan viettävässä avustusjärjestössä. Niemelän mukaan avuntarve ei ole vuosien aikana ainakaan vähentynyt, vaan päinvastoin.
– Toimenkuvaamme kuuluu paljon enemmän kuin hävikkiruoan varastointia ja kuljettamista: Tämä on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti hyvin merkittävää ja laajaa työtä kaiken heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi, Niemelä tiivistää.
Operaatio Ruokakassiin kuului kuluvan vuoden alussa 37 jäsenseurakuntaa ja järjestöä yhteensä 14 kunnan alueella. Vapaaehtoisia toiminnan piirissä on yli 500.
– Viime vuonna ruokakasseja jaettiin noin 186 700 kappaletta. Sen lisäksi tarjottiin 25 000 lämmintä ateriaa. Toiminta on viimeisen viiden vuoden ajan ollut huimassa 15–20 prosentin kasvussa. Onneksi lahjoittajia on myös löytynyt samaa vauhtia, että olemme pystyneet vastaamaan kasvavaan avuntarpeeseen, huokaa Niemelä.
Kesätauko sulkee osan jakopaikoista
Operaatio Ruokakassin jäsenjärjestöjen; seurakuntien ja yhdistysten ruokajako perustuu pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden panokseen. Siksi jotkut jakopaikoista joutuvat sulkemaan ovensa kesäloman ajaksi.
– Se on valitettavaa, mutta järjestöjen tulee huolehtia myös vapaaehtoistensa hyvinvoinnista. Kesä on heillekin akkujen lataamisen aikaa. On kuitenkin hienoa, että tällaista toimintaa voidaan ylläpitää täyspainoisesti kymmenen kuukautta vuodesta. Sekin on jo paljon se, Jari Niemelä toteaa.
Kesällä ruokaa jaetaan kuitenkin muutamissa paikoissa Turussa ja ympäristökunnissa. Ruokajakoa on Naantalin Tuulentuvalla vielä heinäkuun kahtena ensimmäisenä viikkona, kun taas Raisiossa jakelu jatkuu joka toinen viikko parillisina viikkoina. Mynämäen seurakunnassa jako tapahtuu joka toinen tiistai. Ruoka-apua on saatavilla maanantaisin kello 14.30 ja torstaisin kello 17 Varissuolla toimivasta Uusipesulasta. 15.8. alkaen torstain ruokajako palaa jälleen normaaliaikaan eli iltaseitsemään.
Niin ikään Piikkiön Adventtiseurakunnassa, Paimion Asemaseurakunnassa, Turun Katulähetyksessä ja Turun A-killassa ruokajakelu jatkuu läpi kesän. Paikallisista marketeista ja leipomoista sekä pääkaupunkiseudun keskusvarastoista kuljetettavan hävikkiruoan ohella EU-kasseja jakaa Turun Seudun Työttömät. 8. heinäkuuta tauolle jäävä EU-ruokajako jatkuu tiistaina 30. heinäkuuta.
Operaatio Ruokakassi luopui EU-ruoka-avusta pari vuotta sitten.
– Byrokratian vuoksi EU-ruokakasseista saatu hyöty oli niistä koitunutta työmäärää vähäisempää. Lisäksi niitä oli hankala säilyttää, kun kaksi kertaa vuodessa saapuvat valtavat erät tarvitsevat paljon varastotilaa, Niemelä lisää.
Hengen ja ruumiin ravintoa
Ruokajakotilaisuudet ja yhteisruokailut tarjoavat paitsi ravintoa myös sosiaalista kanssakäymistä.
– Monelle on tärkeää jo se, että voi puhua jollekin. Täällä kun helposti tullaan tutuiksi ja vaihdetaan kuulumisia. Mutta siinä kohtaa kun toimeentulo ei kerta kaikkiaan riitä arjen perustarpeisiin, kaivataan konkreettista ruoka-apua, Operaatio Ruokakassin vapaaehtoisiin kuuluva Jatta Haltsonen sanoo.
Vaikka toisten auttaminen olisikin sydäntä lähellä, vapaaehtoistyö ruoka-avun parissa ei ole helppoa.
– Sitä sanotaan, että vapaaehtoistyö tuo hyvän mielen, mikä onkin totta, mutta on siinä myös kääntöpuolensa. Huono-osaisuuden kohtaaminen monenlaisine murheenkirjoineen osaa olla ajoittain rankkaa, Haltsonen jatkaa.
Seurakunnat aloittivat lähimmäisavun 1990-luvun laman jälkeen, jolloin syntyi idea ruokakassitoiminnasta. Toiminnan keskittämiseksi ja logistiikan järkevöittämiseksi perustettiin Operaatio Ruokakassi ry, joka toimi alkuvuosinaan pienissä tiloissa Raunistulassa. Sieltä järjestö muutti Iso-Heikkilään, ensin pienempään 170-neliöiseen rakennukseen, jonka jälkeen he vuokrasivat Turun kaupungilta nykyisen 650-neliöisen toimisto- ja varastotilan käyttöönsä. Ruuan lisäksi järjestö jakaa myös lahjoituksena saatuja vaatteita niitä tarvitseville.
– Toiminnan edellytyksenä on, että lahjoituksilla ei tehdä bisnestä, eli kaikki mikä tulee lahjoituksena, myös menee eteenpäin lahjoituksena, toiminnanjohtaja Jari Niemelä kertoo.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Tämä juttu on tehty lukijavinkin perusteella. Mistä sinä haluaisit lukea? Lähetä vinkkisi toimitukselle: toimitus@turunseutusanomat.fi
Yhteys seurakunnan diakoniatyöhön
SEURAKUNTA. Liedon seurakunnan diakoniatyöntekijä Taru Sahla kertoo, että seurakunnassa suunnitellaan EU-ruokakassijakoa.
– Seurakunnassamme ei vielä ole ruokajakoa. Näillä näkymin olemme tilaamassa EU-ruokaa syksyn alussa. Muutamia käytännön asioita on vielä ratkaisematta, Sahla lisää.
Kesällä ruoka-apua voi saada ottamalla yhteyttä diakoniatyöntekijöihin.
– Työntekijät perehtyvät henkilön tilanteeseen ja voivat myöntää osto-osoituksen ruokakauppaan välttämättömän ruuan ostamista varten, Sahla sanoo.
Yhteiset ruokailut sijoittuvat kesäajan ulkopuolelle. Syyskuusta toukokuuhun kokoontuu kerran viikossa torstaisin kello 10–13 seurakuntatalolla ohjelmallinen Toimintatorstai, jonka yhteydessä on kaikille avoin ruokailu. Ruuan valmistavat vapaaehtoiset ja se maksaa 3 euroa per henkilö. Ruokailu on noin kello 11.15. Ruokaa voi satunnaisesti ostaa myös kotiin. Ruokailuun kokoontuvat ohjelmaan osallistuvat eläkeikäiset ihmiset, sekä usein myös lapsiperheet tai he jotka muuten ovat päiväaikaan kotona. Paikalle voi tulla siis vain ruokailemaan.
Kuukauden viimeisenä sunnuntaina Liedossa on jumalanpalveluksen jälkeen Kirkkolounas -niminen tilaisuus, joka jatkuu taas syyskuusta alkaen. Ruuan tilaisuuteen valmistaa vapaaehtoiset ja ruoka on ilmainen. Ruokailuun saa tulla kuka vaan, vaikka ei olisi osallistunut aamun jumalanpalvelukseen. Halutessaan ruuasta voi maksaa vapaaehtoisen ruokamaksun.
– Tämä toiminta alkoi tämän vuoden tammikuussa ja on osoittautunut toimivaksi. Paikalla on ollut joka kuukausi 50–75 henkilöä. Tilaisuudessa ei ole mitään ohjelmaa, vaan tarkoitus on jutustella yhdessä. Paikalla on aina yksi diakoniatyöntekijä. Meidän työntekijöiden toiveena on ollut, että tilaisuus kokoaisi yhteen myös heitä, jotka muuten syövät lounaansa kotonaan yksin, Sahla jatkaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
