MIELIPIDE. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on noussut uudeksi keskustelunaiheeksi tänä vuonna. Tutkimustiedot kertovat, että maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa yhä useammat eläin- ja kasvilajit ovat harvinaistuneet tai joutuneet uhanalaisiksi nopeassa tahdissa. Uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun pitäisi reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Naantalissa nyt tekeillä oleva ympäristöohjelma on tässä paikallisesti avainasemassa.
Naantalin kuuluu Suomen etelärannikkoa sivuavaan keskieurooppalaiseen lehti- ja sekametsävyöhykkeeseen jonka luonto on havumetsä-Suomea monimuotoisempi ja lajirikkaampi. Sen takia kaupungilla on myös erityisen suuri vastuu tämän monimuotoisuuden säilymisestä. Tämän vyöhykkeen tyypillisimpiä edustajia ovat tammi- ja saarnimetsiköt, joita pohjoisemmassa Suomessa ei luonnonvaraisina tavata. Myös muut jalot lehtipuut: lehmus, jalava ja vaahtera antavat lisäväriä alueen reheville lehtometsille. Puukerroksen alla viihtyvät lehdon pensaslajit kuten lehtokuusama, taikinamarja ja korkeaksikin kasvava pähkinäpensas. Lehdon pohjakerroksessa kasvavat mm. kielot, sini- ja valkovuokot, kevätesikot, kiurunkannukset ja linnunherneet. Lehdoilla ja lehtomaisilla sekametsillä on myös oma linnustonsa, joukossa esimerkiksi laulutaidostaan kuuluisat mustapääkertut ja satakielet. Vaikka satakielen esiintymisalue on viime aikoina laajentunut, on sen äänekästä ja vivahteikasta laulua hieno kuunnella alkukesän iltoina.
Itse koin hienoksi elämykseksi muutama vuosi sitten satakielen laulun Teljentien metsikössä. Valitettavasti sen metsikön pensaat raivattiin jostakin tuntemattomasta syystä. Satakieli muutti hetkeksi Lukkarinkadun loppupäähän, mutta sai pian häädön sieltäkin samalla kun sieltä häipyivät sinivuokot ja villiruusut ja suurin osa vaahteroista. Seuraavina kesinä satakielen laulua kuului Kailon saaresta, joka sitten oli seuraava ”siistimisen” kohde. Häiritsiköhän linnunlaulu Emma-teatterin konsertteja?
Luonnon monimuotoisuutta ilmentävät myös muut levinneisyydeltään eteläiset lintulajit. Suomen kauneimmaksi linnuksi valittu mustakurkku-uikku, joka on pesinyt Luolalanjärvellä ja Luonnonmaan metsäjärvellä on nykyään luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Nokikanan lähisukulainen liejukana, joka myös on viihtynyt Luolalanjärvellä luokitellaan vaarantuneeksi, pesivän kannan arvio on koko Suomessa vain 50–200 paria. Haapametsissä viihtyvää vihertävää harmaapäätikkaa arvioidaan olevan 3000–4000 paria, ainakin yksi pari on viihtynyt Luolalanjärven lähimetsässä.
Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, joka hyväksyttiin vuonna 1992. Naantalinkin pitäisi tehdä oma osansa sen toteuttamisessa. Turku on monesti joskaan ei aina näyttänyt hyvää esimerkkiä ympäristönsuojelussa. Uhanalaisten luontokohteiden kartoitus ja suojelu palvelevat sekä kaupungin omia asukkaita että luontoa arvostavia matkailijoita. Meidän sukupolvemme velvollisuus on säilyttää monimuotoista luontoa myös seuraaville sukupolville.
Jarkko Kanerva,
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Naantali
