Asuntokauppa on yhteispeliä

Seutusanomien kuva-arkisto.

Asunto- tai kiinteistökauppa on monelle elämän merkittävin oikeustoimi taloudellisesti. Siksi sekä myyjän että ostajan kannattaa huolehtia tarkasti tiedonanto- ja selonottovelvollisuudestaan kaupanteon aikana. Kiinteistönvälittäjän työhön kuuluu toimia tiedonvälittäjänä ja selvittäjänä kauppaosapuolten välillä.

ASUMINEN. Asuntokauppa on aina iso päätös, elämän suurimpia taloudellisesti mutta usein myös henkisesti. Asuntomarkkinoihin kannattaa tutustua siinä vaiheessa, kun myynti on vielä pohdinnassa: Mitä ollaan myymässä, mikä on optimaalinen hinta ja mihin sitten muutetaan?

Haastattelemamme kiinteistönvälittäjät Tarja Rusi-Juusela Asuntokauppa Ari Leinonen Oy:stä ja Tuomas Bastman aninkainen.fi Kaarinasta kehottavat myyjää hankkimaan kaikki mahdollinen dokumentaatio, mitä kiinteistöstä on olemassa.

– Jokaisella osapuolella on velvollisuutensa: Kiinteistönvälittäjän tulee selvitysvelvollisena kertoa mahdollisista epäkohdista vastapuolelle. Ostajaa sen sijaan sitoo aivan yhtä lailla selonottovelvollisuus kuin myyjääkin tiedonantovelvollisuus, Bastman kertoo.

– Ostajalla on selonottovelvollisuus. Eli ostaja ei saa virheenä vedota seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Myyjä ei kuitenkaan vapaudu vastuustaan, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti tai törkeän huolimattomasti, Rusi-Juusela täydentää.

Rusi-Juuselan mukaan onnistunut kauppa koostuu läpinäkyvästä ja rehdistä toiminnasta.

– Myyntiä ja ostoa suunnittelevan kannattaa seurata markkinoita hyvissä ajoin pysyäkseen kartalla siitä, missä hinnoissa tänä päivänä liikutaan. Kun käsitys asunnon arvosta on realistinen, kauppakin käy odotetusti, toteaa Rusi-Juusela.

Kuntotarkastukset suositeltavia
Asuntokauppa Ari Leinonen Oy:n Tarja Rusi-Juuselan mukaan kiinteistönvälittäjän töihin kuuluu huolehtia sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen eduista. Siinä missä kuntotarkastajat ovat ammattilaisia eri vuosikymmenten rakennusteknisissä asioissa, välittäjä tuntee asuntokauppaa säätelevät lait sekä esimerkiksi kaava-asiat. Kuva: Topi Kanerva.

Kiinteistökaupassa suositellaan kuntotarkastuksen tekemistä.

– Osa myyjistä tilaa tarkastuksen ja suorittaa mahdolliset korjaustoimet ennen myyntiä. Toiset taas puolittavat kuntotarkastuksen kulut potentiaalisen ostajan kanssa, ja sopivat sitten yhdessä hinnanalennuksista tai remonteista, mikäli sellaisille on tarvetta, erittelee Asuntokauppa Ari Leinonen Oy:n Rusi-Juusela.

Kuntotarkastuksen voi tilata joko ennen myyntiin asettamista tai sitten kun ostaja on löytynyt.

– Kiinteistökaupassa kuntotarkastuksen tekeminen on suositeltavaa. Osakehuoneistoissa sen sijaan suoritetaan yleisimmin kosteustarkastuksia, aninkainen.fi Kaarinan Bastman sanoo.

Kiinteistönvälittäjä (LKV) Tuomas Bastman aninkainen.fi Kaarinasta muistuttaa, että onnistunut asuntokauppa koostuu läpinäkyvästä ja rehdistä toiminnasta. Kuva: Ragip Önsoy.

– Tarkastusten ansiosta voidaan välttyä ikäviltä yllätyksiltä esimerkiksi kosteusvaurioihin tai

muihin sisäilmaongelmiin liittyen. Toki pätevänkin kuntotarkastajan vierailun jälkeen voi ilmaantua piileviä virheitä, joista ei ole voitu tietää kauppojen yhteydessä, lisää Bastman.

Myyjän ja ostajan väliset sopimiset sisältävät useimmiten hinnanalennuksia, vahingonkorvauksia ja joskus myös kaupan purun. Kiinteistönvälittäjien mukaan tilanteista pyritään pääosin selviämään keskinäisellä sopimisella

– Koska asuntokauppa kuuluu elämän suurempiin sopimuksiin, ainakin taloudellisesti. Suosittelisin myyntiä suunnittelevan tutustumaan huolellisesti asuntoonsa ja tuomaan selkeästi esiin kaikki myönteiset ja kielteiset asiat. Läpinäkyvyys on kaiken a ja o, huomauttaa Bastman.

Asunto- ja kiinteistökauppaa säätelevät lait

Asuntokauppaa säätelevät monet lait, joista keskeisin on nimensäkin mukaisesti asuntokauppalaki.

– Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä on oma lakinsa, johon muun muassa isännöitsijän työ, vastikkeeseen liittyvät seikat sekä vaatimukset yhtiöjärjestyksestä asiakirjoineen perustuvat, Rusi-Juusela toteaa.

Markkinat jakautuvat asunto-osake- ja kiinteistökauppaan.

– Taloyhtiöissä käytävä osakekauppa on aina selkeämpää, sillä siellä on yhtiö takana ja isännöitsijältä saa yhtiötä koskevat tiedot. Kiinteistökauppa on oma lukunsa, Rusi-Juusela kertoo.

Asuntokauppa Ari Leinonen Oy:n Rusi-Juusela muistuttaa, että kauppaa varten on hyvä olla olemassa raportteja ja/tai jopa valokuvia kiinteistön korjaustoimenpiteistä.

– Dokumenteista tulee käydä ilmi, mitä on milloinkin tehty. Merkittäviä tietoja ovat myös tulevat remontit, jos sellaisia on tiedossa. Kiinteistönvälittäjä hankkii tarvittavat dokumentit kuten esimerkiksi rasitus- ja lainhuutotodistukset myyntiä varten.

Aninkainen.fi Kaarinan Tuomas Bastmanin mukaan kiinteistöistä on saatavilla tietoa hyvin vaihtelevasti, kohteesta ja tilanteesta riippuen.

– Asunnolla olisi hyvä olla huoltokirja, johon on merkitty mitä remontteja milloinkin on tehty. Jos ei dokumentoitua tietoa löydy tarpeeksi, ollaan valitettavasti muistitiedon varassa.

– Osakeyhtiöissä kaikkein tärkein dokumentti on isännöitsijäntodistus liitteineen. Kiinteistönvälittäjän työhön kuuluu hakea rakennusoikeudellista tietoa sekä selvittää asioita rakennusvalvonnan kanssa, jatkaa Bastman.

Katariina Mäkinen-Önsoy