Raision kaupungintalon toisessa kerroksessa 11. tammikuuta avautunut Raision museo Harkon näyttely tarkastelee kivikauteen sijoittuvaa vasarakirveskulttuuria uusimpien tutkimustulosten valossa. Esineistö välittää kuvan pääasiassa vasarakirveistä ja keramiikasta tunnetun vasarakirveskulttuurin jälkeensä jättämistä löydöistä.
MUSEOT. Raision kaupungintalolla on esillä 20. kesäkuuta asti Raision museo Harkon arkeologinen vasarakirveskulttuuria (2800–2300 eKr.) esittelevä näyttely. Esineistö on lainattu Suomen kansallismuseon ja Turun museokeskuksen kokoelmista.
Noin 5000 vuotta sitten laajalle Eurooppaan levinneen kulttuurin syntyyn ja leviämiseen vaikuttivat Mustameren pohjoispuolisilta aroilta saapuneet paimentolaiset. Tulokkaat asettuivat asumaan maamme lounaisosaan, myös Raisioon ja sen lähialueille.
– Paimentolaiset tulivat nykyisiltä Ukrainan ja Venäjän alueilta. Samalla indoeurooppalaiset kielet levisivät tänne, arkeologi Jari Näränen Raision museo Harkosta toteaa.
Kuninkojan Kankareen vasarakirveskulttuurin asuinpaikka on ainoa tunnettu kivikautinen asuinpaikka Raisiossa. Asuinpaikkasijaitsi aikanaan noin puolen kilometrin päässä rannasta, vesijättömaalle muodostuneen niityn takana, vasarakirveskulttuurille ihanteellisesti.
Kulttuurin tunnusesine haussa
Kulttuurille ominaisia vasarakirveitä ei asuinpaikalta ole kuitenkaan löydetty, muuta esineistöä kyllä senkin edestä.
– Tässä näyttelyssä mukana olevaa esineistöä on toki ollut ennenkin esillä eri yhteyksissä, mutta varsinaisesti vasarakirveskulttuuriin keskittyviä näyttelyitä meillä ei aikaisemmin ole ollut. Siihen on syynä se, että tuosta ajasta on tiedetty hyvin vähän, kertoo Näränen.
– Tutkittavaa riittää edelleen, sillä tällä hetkellä lähimmät vasarakirveet ovat löytyneet Ruskon puolelta sekä Turun lentokentän alueelta. Kaiken kaikkiaan Suomesta esiin kaivettuja vasarakirveitä on 1 300 kappaletta, lisää Näränen.
Raisiosta on löytynyt muuta tuonaikaista esineistöä kuten esimerkiksi ruukunpalasia ja osia yleistyökaluista.
– Vasarakirves sen sijaan ei ole ollut kovinkaan hyödyllinen metsästyksessä tai muissa töissä, vaan se toimi enemmänkin kulttuurin tunnuksena, joka viestitti omistajansa asemasta yhteisössä. Esineen varsireikä on niin pieni, ettei siihen saanut laitettua kovinkaan kestävää vartta, Näränen sanoo.
Nuorakeraamisen eli vasarakirveskulttuurin aika jäi Näräsen mukaan arkeologin mittapuulla lyhyeksi, noin 500 vuotta käsittäneeksi ajanjaksoksi. Silti sillä on valtava vaikutus täkäläiseen elämään: muuttajat toivat tänne mukanaan maanviljelyksen ja karjanhoidon.
– Se kuuluu kivikauden loppupuolen kulttuureihin, jolla oli lyhytaikaisuudestaan huolimatta vaikutus elämäntapoihin. Paikalliset metsästäjä–keräilijät omaksuivat maatalouselinkeinon tänne saapuneilta paimentolaisilta, Näränen kertoo.
Maataloustaidot leviävät
Kehittyneet tutkimusmenetelmät ovat tuoneet viime vuosina paljon uutta tietoa kulttuurista niin Euroopassa kuin Suomessakin. DNA-tutkimukset ovat osoittaneet tulijoiden yhteyden Mustanmeren pohjoispuolella vallinneeseen Jamnan kulttuuriin (kuoppahautakulttuuri).
– Uusimmat todisteet muun muassa maatalouseläimistä tuolta ajalta ovat luonnontieteiden ansiota. Vuoden sisällä olemme saaneet varmistuksen esimerkiksi siitä, että tuonaikaisesta haudasta on todella löytynyt vuohenkarvatalja. Lisäksi nuorakeraamisista astioista on löytynyt jäänteitä lehmänmaidosta, jatkaa Näränen.
Museo Harkon näyttelyyn pääsee tutustumaan veloituksetta Raision kaupungintalon valtuustotasanteella kaikkina muina päivinä paitsi maanantaisin. Lisäksi Harkon valanta -tilaisuudessa 2. helmikuuta kaupungintalolla kuullaan luento vasarakirveskulttuurista.
Raision kaupunkion saanut Suomen Kulttuurirahastolta 5. ja 6. luokan oppilaiden Pellon arvoitus -koekaivaushankkeen toteuttamiseen 23 000 euroa tälle vuodelle.
Katariina Mäkinen-Önsoy
