Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) tavoitteena vuonna 2019 on edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista yliopistoyhteisöä ja yhteiskuntaa. TYY pyrkii kaikessa toiminnassaan siihen, että opiskelijat voivat toteuttaa itseään vailla pelkoa syrjinnästä niin yliopistossa, ylioppilaskunnassa kuin arkielämässään.
KOULUTUS. Joulukuussa järjestäytynyt Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) hallitus vuodelle 2019 koostuu puheenjohtaja Sini Saarisen lisäksi kuudesta jäsenestä, jotka ovat Otto Elomäki (sopo), Sofia Engblom (kv), Risto Jokinen (kopo), Ville Keränen (yritysyhteistyö), Jeremi Nyyssönen (varapj) ja Johanna Pohjonen (kopo).
Hallituksen yhteisenä tavoitteena on kehittää opiskeluympäristöä entistä paremmaksi. Ensi vuoden isoja teemoja ovat vaalien lisäksi Turun yliopiston uuden rehtorin valinta. Agendan kärkeen ovat sijoittuneet myös mielenterveyspalveluiden parantaminen sekä TYYn järjestöjen koulutusten ja avustusjärjestelmän kehittäminen.
– Toimin ylioppilaskuntamme hallituksen jäsenenä vuonna 2018 vastuullani koulutuspolitiikka, kansainvälisyys ja työelämä. Edunvalvontakokemus tulee tarpeeseen ainakin tuleviin eduskunta- ja europarlamenttivaaleihin valmistautuessa. Tänä vuonna ovat mahdollisesti vielä maakuntavaalitkin. Kaiken kaikkiaan edessä on hyvin mielenkiintoinen työntäyteinen vuosi, Saarinen hymyilee.
Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) viime kesänä julkaisemassa eduskuntavaalien Nuorten aika -vaaliohjelmassaan esillä ovat muun muassa alustaoppiminen, koulutuksen rahoitus, mielen hyvinvointi sekä toimeentulon turvaaminen. SYL edustaa noin 132 000 opiskelijaa, sillä sen jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat.
– Sosiaaliturvauudistus koskettaa myös opiskelijoita, joiden toimeentulo on vahvasti riippuvainen tukijärjestelmästä. Keskusteluissa tiuhaan vilahdellut perustulotyyppinen malli jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. Sosiaaliturvajärjestelmä tulee kuitenkin uudistaa siirtymällä vaiheittain perustuloon, joka korvaa opintotuen ja muut sosiaalietuudet. Vaikka perustulosta ollaan montaa mieltä, niin ylioppilaskunnan linja on yksiselitteinen, Saarinen lisää.
Sopeutuksesta tasapainoa
Vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjassa kerättiin ehdokkailta koulutuslupauksia. Lupauksista huolimatta hallitusohjelmaan kirjattiin noin 600 miljoonan euron koulutusleikkaukset ja 150 miljoonan euron opintotukileikkaukset. Samalla opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovuttiin.
– Koulutusleikkauksiin Turun yliopisto vastasi sopeutusohjelmalla. Yliopistollamme on tehty myös vaikeita valintoja ja leikkauksia, vaikka ne eivät ole ilmenneet irtisanomisina. Koulutukseen ja yliopistojen rahoituksen turvaamiseen tulee panostaa jatkossa, eikä toimintaedellytyksiä rahoituksen muodossa tule heikentää vaan vahvistaa, Sini Saarinen sanoo.
Hyvinvointi ja terveys etusijalle
Opiskelijan ensimmäinen apu kaikenlaisten terveysongelmien, myös mielenterveyteen liittyvien, hoitamisessa on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).
YTHS valmistautuu parhaillaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon uudistukseen, joka on osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta.
– On tärkeätä turvata korkeakouluopiskelijoiden yhdenmukaiset valtakunnalliset terveyspalvelut sekä parantaa laatua ja saatavuutta. Valtakunnallisena toimijana YTHS valmistautuu asiakasmäärän tuplaantumiseen. Vuoden 2020 alusta lukien palvelujemme piirissä on näillä näkymin noin 250 000 opiskelijaa, kertoo YTHS:n toimitusjohtaja Katariina Poskiparta.
Osana TYYni mieli -kampanjaa viime vuonna suoritetun kyselyn mukaan terveyspalveluita kaivataan yhä enemmän myös psyykkiseen hyvinvointiin. Lähes kaikki vastanneet toivoivat, että hoitoon pääsisi nykyistä nopeammin.
– Opiskelijoiden huoli mielenterveyspalveluiden heikosta saatavuudesta nousi esille myös vuoden 2016 lopulla Ryhmä 40 000:n kunnallispoliittisessa opiskelijakyselyssä. Turkulaisten opiskelijoiden eturyhmän kyselyyn vastasi noin 2 900 korkeakouluopiskelijaa, Sini Saarinen TYYstä toteaa.
Kampanjan yhteydessä TYYn edustajisto on julkaissut vetoomuksen, jossa se pyytää päättäjiä varmistamaan mielenterveyspalveluille riittävä rahoitus ja saatavuus.
– On esitetty walk in -ratkaisua, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua, johon voi vain niin sanotusti kävellä sisään, jatkaa Saarinen.
Yhdenvertaisuutta edistämässä
Osana TYYn yhdenvertaisuusohjelmaa 2017–2020 on rakennettu yhdenvertaisuusopas.
– Ongelmatilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä TYYn häirintäyhdyshenkilöön. Lisäksi yliopisto on ottanut käyttöön varhaisen tukemisen mallin, jonka yhteyshenkilöt ovat opiskelijoiden tukena häirintä- ja kiusaamistilanteissa. Asioihin puututaan ajoissa, jolloin tilanne pyritään ratkaisemaan yhdessä keskustelemalla, TYYn puheenjohtaja Sini Saarinen muistuttaa.
Keskusteluapua on tarjolla ehdoitta kaikille Turun alueen opiskelijoille ja oppilaitosten henkilökuntaan kuuluville myös oppilaitospappien toimesta. Turun yliopistojen ja Yrkeshögskolan Novian pappeina toimivat Turun ja Kaarinan seurakunnista Tiina Hallikainen ja Mia Pusa.
Yhdenvertaisuuden edistämistä tukisivat Saarisen mukaan myös uudenlaiset oppimisalustat, jotka parantaisivat opintojen saatavuutta. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista innovaatioista ovat avoimia kursseja yli korkeakoulurajojen tarjoava CampusOnline.fi-palvelu sekä Tekniikan verkostoyliopisto FITech, joka on jo tuonut joustoa tekniikan alan opiskeluun.
Visio 2030:n suuntaviivoja
Korkeakoulujen rahoitusmallia on uudistettu osana vuosi sitten julkaistua korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:n toimeksiantoa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) toteavat joulukuussa antamassaan kannanotossa, että korkeakoulujen rahoitusmallien olisi nykyistä paremmin suunnattava toimintaa tulevaisuuteen, taaksepäin katsovan ja lyhytjänteisen tuloksellisuuden sijaan.
Rahoitusmallille asetettiin tavoitteeksi yksinkertaisuus ja selkeys, joita ei ole SYL:n puheenjohtaja Miika Tiaisen mukaan visiotyössä onnistuttu saavuttamaan.
– Nyt esitetty malli ei kannusta koulutusalat tai korkeakoulut ylittävään yhteistyöhön, vaikka toivoimme tätä mallia valmistelleessa työryhmässä. Sen sijaan malli johtaa kilpailuun siitä, kuka tuottaa eniten ja nopeimmin tutkintoja. Tämä kehitys heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia yksilöllisiin, moninaisiin opintopolkuihin ja kansainvälistymiseen, sanoo Tiainen.
Myös OAJ, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto lausuivat joulukuussa antamassaan tiedotteessa mielipiteensä uusista rahoitusmalleista. Henkilöstöjärjestöjen mukaan rahoitusmallit perustuvat liian yksityiskohtaiseen poliittiseen ohjaukseen ja liian pitkälle vietyyn kilpailuun rahoituksesta.
Katariina Mäkinen-Önsoy
