Elisan digikouluja vetävän Osku Kanniston mukaan nykyiset koululaiset ovat diginatiiveja verrattuna keski-ikäisiin – puhumattakaan sitä vanhemmista.
NAANTALI. Elisa Oyj:n 4.–6.-luokkalaisille ideoima suosittu digikoulu rantautui 15.–16. marraskuuta Lietsalan kouluun Naantaliin. Sekä oppilaat että opettaja ottivat digitalisaatioon ja ohjelmointiin keskittyneen tapahtuman innolla vastaan.
Idea digikoulussa on saada koululaisia ymmärtämään digitalisaatiota ja kiinnostumaan ohjelmoinnista niin työnä kuin harrastuksena. Naantalilaisen Lietsalan koulun viidennellä luokalla, jolle tapahtuma järjestettiin, on 23 oppilasta, joista poikia on 17. Oppilaat osallistuivat aktiivisesti viittailemalla ja kertomalla omia kokemuksiaan ja näkemyksiään kouluttajan aiheisiin.
Oppilaat kertoivat muun muassa editoivansa kuvia ja videoita, käyttävänsä sosiaalisen median palveluita ja youtubea, katsovansa Netflixiä, etsivänsä tietoa netistä ja käyttävänä tabletteja, älypuhelimia sekä pelikonsoleita itselleen sopivina ajankohtina. Ohjelmointiakin oli jo harjoiteltu koulussa erilaisten projektien yhteydessä. Nykyisin ohjelmointi on helpottunut siitä, millaisena se sai alkunsa, sillä käyttöliittymissä siirrellään käytännössä erilaisia graafisia palikoita, mutta periaatteet ovat pysyneet samoina. Kouluttaja Osku Kannisto kuvasi nykykoululaisia diginatiiveiksi verrattuna aiempiin sukupolviin.
– Ohjelmoinnin logiikan hahmottaminen auttaa kaikenikäisiä ymmärtämään digitalisoituvaa maailmaa. Ohjelmoinnin toimintaperiaatteiden tunteminen on hyödyksi myös arjessa, sillä arjessa käyttämämme laitteet ovat yhä useammin kytkeytyneitä verkkoon, paikalla ollut Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen kertoo.
Menneisyyden scifi on tämän päivän arkea
Elisan digikouluja on järjestetty vuodesta 2014 alkaen 4.–6.-luokkalaisille 10–12-vuotiaille. Digikoulujen järjestäminen lähti Elisan henkilökunnan halusta tukea opettajia ja oppilaita digitaitojen omaksumisessa, kun ohjelmointi tuli osaksi perusopetusta. Elisalaisten mukaan tulevaisuuden digikansalaisuus vaatii yhteisiä ponnisteluja vahvistamaan tietoja ja taitoja.
Kaksipäiväinen digikoulu Naantalissa sisälsi tutustumista digitalisaatioon, ohjelmointiharjoittelua ja oman ohjelman tekoa pareittain Dynker-ohjelmalla.
– Lähtötasoja on erilaisia, mutta tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroa tiedoissa ja taidoissa. Positiivista digiajassa on myös, että englannin sanavarasto ja osaaminen on kasvanut lapsilla, kouluttaja Osku Kannisto kertoi huomanneensa kouluja kiertäessään.
Alustusluennolla kerrattiin hauskasti digitalisaation historiaa aina 70-luvun ensimmäisistä kotimikroista 90-luvun internetiin jne. Lapset tuntuivat olevan hyvin perillä lähihistoriasta. He tiesivät, millaisia puhelimet olivat heidän isovanhempiensa aikaan ja joiltakin kuului löytyvän vanhoja laitteita vielä kotoakin muistoesineinä. Monet digitalisaatioon liittyvät asiat on osuvasti ikään kuin ennustettu takavuosien scifielokuvissa ja TV-sarjoissa. Näin robotti-imurien ja auton puheohjauksen aikaan meistä jokaisesta on tullut oman elämämme Ritari Ässiä.
Marjo Peltoniemi
