Magdalena Hai kertoi tarinoita verestä ja noidista jo alle kymmenvuotiaana parhaan ystävänsä kanssa käydyillä leikkitreffeillä, vaikka haaveena ei ollutkaan kirjailijan ura. Maskulainen Hai on ehdokkaana lasten- ja nuorten kirjalllisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi.
KIRJALLISUUS. Maskulaisen Magdalena Hain kirjoittama nuorille suunnattu fantasiaromaani Kolmas sisar on valittu ehdolle tämän vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan keskiviikkona 28. marraskuuta.
Finlandia-raadin mukaan Kolmas sisar on viisas ja viihdyttävä romaani, joka imee lukijan maagisiin maailmoihinsa, eikä päästä irti. Kerroksellinen, yllättävä ja monitasoinen tarina kiertyy hiljalleen auki ja paljastaa salaisuutensa. Teoksen kieli ja maailmat, juonellinen rytmi ja henkilökuvaus muodostavat raadin mukaan herkullisen ja ehyen kokonaisuuden.
Muut tämän vuoden ehdokkaat ovat joukkorahoitettu, joukkokirjoitettu ja joukkokuvitettu teos Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, Siiri Enorannan fantasiaromaani Tuhatkuolevan kirous, Maija ja Anssi Hurmeen kuvakirja Varjostajat, Riina Mattilan nuortenromaani Järistyksiä sekä Sanna-Sofia Vuoren ja Linda Bondestamin kuvakirja Muna.
Palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama 30 000 euron arvoinen tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.
Magdalena Hain tarinat ovat aina olleet spefiä
Magdalena Hai kertoi jo lapsena tarinoita, jotka olivat spekulatiivista fiktiota, spefiä. Niissä olivat läsnä niin veri kuin noidatkin – aiheet, joista Hai on myöhemmin kirjoittanut kirjoja.
– Meillä oli lapsena parhaan ystäväni kanssa leikki, jossa kerroimme mahdollisimman övereitä tarinoita, Hai kertoo lapsuudestaan.
– Oma paras ”valheeni” oli myöhästymisen yhteydessä keksimäni tarina noidista, jotka olivat kaapanneet minut. Lopulta äitini oli pelastanut minut noidilta, Hai jatkaa Raision kirjastossa järjestetyssä Raisiokumma-tapahtumassa torstaina 8. marraskuuta.
Hai kertoo kirjoittavansa fantasiaa, koska hänen mielensä on aina käsitellyt maailmaa fantasian kautta.
– Siitä syystä mielestäni surullisin asia, jonka olen kuullut, on ihmiset kertomassa lukevansa vain asioista, jotka ovat totta.
Tämä aiheuttaa Haille haasteen todistaa realismia ihannoiville ihmisille spefin olevan aivan yhtä totta kuin realistinen proosa.
Sadut ovat tärkeitä hänelle.
– Saduissa on kerroksia. Siellä sanotaan yhtä ja tarkoitetaan toista. Fantasia avartaa maailmaa, ja kun ymmärtää tarinoita, ymmärtää ympäristöään.
Poikien lukeminen valtakunnallinen huoli
Suomessa on vuosikausia ollut trendinä lukemisen väheneminen. Samanlaisella kehityskäyrällä tänä vuonna koulunsa aloittaneista ekaluokkalaisista jäisi tilastollisesti kymmenen prosenttia vaille kunnollista lukutaitoa. Varsinkin poikien lukeminen on ollut iso haaste vuosikausia.
– Lukemisesta on tullut pojille rohkeutta vaativaa. Se on ihan älytöntä. Lukeminen kehittää älyä, kielellisiä taitoja ja matemaattisia kykyjä. Haluatko kehittää itseäsi? Tartu kirjaan, Hai kehottaa.
Lukeminen vaatii kuitenkin oikean kirjan. Tähän Hai ehdottaakin keskinäistä kiinnostusta.
– Kun näkee kaverilla kirjan, niin ei dissata, vaan kysytään, onko se hyvä. Kannustetaan ja annetaan pojille kirjoja käteen. Edes 15 minuutiksi päivässä. Se riittää.
Mikko Seppälä
