VARISSUO. Varissuon terveysasema suljettiin kesäkuun alussa kolmeksi kuukaudeksi. Sinä aikana potilaita hoidettiin Mäntymäessä ja Varissuolla työskenteli lääkäreiden sijaan remontoijat. 1980-luvulla tehdyn rakennuksen putket sukitettiin, yläkerran ovet vaihdettiin desibelioviksi, vastaanottohuoneiden välille tehtiin ovia lääkäreiden ja hoitajien turvallisuuden parantamiseksi, taloon saatiin uusi hissi ja lisäksi etupihaa muokattiin esteettömämmäksi sekä autoilijoille että pyörätuolilla ja rollaattorilla kulkeville. Etuovelle kulkee nyt asfaltoitu pyörätuoliramppi portaiden vierestä. Autoille taas on tehty avarampi kääntöpaikka.
– Vanha piha oli autoille lähes mahdoton. Nyt siinä mahtuu paremmin kääntymään. Silti piha on edelleen ahdas ja olisi hyvä, että asiakkaat eivät jättäisi autojaan tänne ylös, vaan alas parkkipaikalle, vetoaa osastonhoitaja Hilkka Ipatti. Terveysaseman etupihalle kadun varteen pysäköidyt autot hankaloittavat muun muassa ambulanssien kulkua.
Remontin budjetti oli 450 000 euroa ja urakasta vastasi Turun seudun rakennustekniikka. Terveysaseman henkilöstö toivoo, että remonttia jatketaan vielä tulevaisuudessa.
– Sisäseinät ja listat kaipaisivat päivitystä, toteaa Ipatti. Pinnat ovat edelleen alkuperäisessä 80-luvun asussaan.
Tavallista vaativampaa työtä
Kun remontoitu terveysasema avasi ovensa syyskuun alussa, asiakkaita riitti – ja riittää yhä.
– Mäntymäessä kesä oli hiljainen. Moni odotti vaivansa kanssa, että pääsee taas Varissuon terveysasemalle. Nyt meillä onkin sitten ollut kiireinen syksy, Ipatti kertoo.
Kiireestä on kuitenkin selvitty osaavan ja motivoituneen henkilöstön ansiosta. Varissuon terveysasemalla työskentelee seitsemän lääkäriä, seitsemän sairaan- tai terveydenhoitajaa, neljä perushoitajaa ja laitosapulainen.
– Tänne valikoituu tietyntyyppiset ihmiset ja he viihtyvät työssään hyvin. Hyvä henki näkyy myös ulospäin. Olemme saaneet siitä kiitosta sekä asiakkailta että hallinnolta, Ipatti kehuu.
Työ Varissuon terveysasemalla on hänen mukaansa keskimääräistä vaativampaa.
– Varissuolla maahanmuuttajien osuus väestöstä on yli 40 prosenttia. Potilaat puhuvat 60 eri kieltä. Vastaanottoajat ovat pidempiä, sillä joudumme käyttämään paljon tulkkia. Haastavimmat tilanteet syntyvät kuitenkin akuuttitilanteissa, joissa ei ole tulkkia, kertoo Ipatti.
Lisäksi oman erityispiirteensä tuo se, että työttömyysprosentti on alueella yli 30.
– Se tuo mukanaan erilaisia ongelmia, kuten päihteiden käyttöä, masennusta ja syrjäytymistä, listaa Ipatti.
Influenssarokotteita haettu aikaisempia vuosia enemmän
Lisää kiirettä on tullut influenssarokotusten myötä. Rokotteita on haettu selvästi aikaisempia vuosia enemmän ja lisäksi rokotuspäivät ovat muuttuneet.
– Ennen rokotimme kaksi viikkoa kaikkina arkipäivinä. Nyt rokotamme toista kertaa torstaipäivisin. Rokotusaika on klo 8.15–15.15 ja rokottamassa on koko ajan 2–3 hoitajaa, mutta silti jonotusajat ovat välillä pitkiä. Meillä tuntui toimivan paremmin vanha systeemi. Ensi vuonna toivottavasti saamme sen takaisin käyttöön, sanoo Ipatti.
Rokotteita jaetaan luultavimmin tammikuun loppuun asti, riippuen siitä, milloin epidemia alkaa.
– Suojan muodostuminen kestää kaksi viikkoa, joten epidemiakauden aikana annettu rokote ei välttämättä tehoa. Haittakaan rokottamisesta ei ole, selittää Ipatti.
Varissuolla asuva Leena Kulmala haki rokotteen torstaina 19.11. heti aamulla.
– Sujuvasti meni, jonotusaika oli puolisen tuntia, sanoo Kulmla.
Kulmala on sairastanut influenssan lapsena ja muistaa olleensa todella kipeä. Aikuisena hänet on muutaman vuonna rokotettu työpaikan puolesta ja nyt hän tuli rokotteelle omatoimisesti.
– Otin rokotteen siltä varalta, etteivät lastenlapset saisi influenssaa, hän kertoo.
Janica Vilen
