Särkänsaaren ja Merimaskun väliin on suunniteltu avattavaa läppäsiltaa jo pitkään, mutta ainoastaan suunnittelun asteelle se on toistaiseksi jäänyt. Nyt hanketta herätellään henkiin jälleen, ja näkemyksiä sillan vaikutuksista oli mahdollisuus esittää Naantalin kaupungintalolla järjestetyssä yleisötyöpajassa.
NAANTALI. Särkänsalmen läppäsilta on noussut keskusteluihin enemmän tai vähemmän jo kymmenen vuoden ajan. Kyse on Särkänsaaren ja Merimaskun väliin suunnitellusta avattavasta sillasta, joka mahdollistaisi yli 16,5 metriä korkeiden purjealusten kulun Naantalin vierasvenesatamaan.
Hanke on saanut osakseen kovaa vastustusta monestakin syystä ja se onkin ollut lausuntokierroksella jo useamman kerran. Vaikutusselvitys tehtiin jo vuonna 2008, mutta tuolloin ympäristöministeriö katsoi selvityksen puutteelliseksi, mikä johti Särkänsalmen vesiväylän kumoamiseen maakuntakaavasta. Samaan tulokseen päätyi korkein hallinto-oikeus Naantalin kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton valitettua ministeriön päätöksestä.
Läppäsiltahanke on ajankohtainen jälleen, kun uusi selvityskierros on käynnissä. Keskiviikkona 29. elokuuta Naantalin kaupungintalolla järjestettiin Särkänsalmen veneilyn runkoväylän yleisötyöpaja, jossa kenellä tahansa oli mahdollista osallistua sillan vaikutusten arviointiin. Tuloksia tullaan käyttämään selvitystyössä.
Hälytystoiminnan toimintaedellytyksiä selvitetty
Edellisellä kerralla hankkeen torppaamiseen johti muun muassa se, ettei hälytysajoneuvojen kulkumahdollisuuksia ollut selvitetty tarpeeksi. Selvitystyötä on nyt tehty, ja tuloksia esitteli projektipäällikkö Jani Päivänen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.
– Silta avattaisiin neljä kertaa vuorokaudessa määrätyn aikataulun mukaan. Avaamisen aiheuttama kokonaisviivytys olisi sesonkiaikaan maksimissaan 27 minuuttia ja sesongin ulkopuolella 22 minuuttia. Tässä huomioidaan, että pelastustoimen ja matkailun sesongit ovat samaan aikaan, Päivänen kertoo.
Laskelmat viittaavat siihen, että hälytysajona suoritettavien ensihoitotehtävien määrä sillan länsipuolelle näyttää pysyvän vuosittain melko samanlaisena.
– Kiireellisissä tehtävissä hätäkeskuksen tekemän riskiarvion mukaisesti alueelle saadaan apua myös lääkärihelikopterilla, jonka liikkumista ei silta rajoita. Lisäksi Rymättylässä toimii VPK:n ylläpitämä aktiivinen ja hyvin hätäensiapuun koulutettu ensivasteyksikkö, joka hälytetään kiireellisiin tehtäviin erillisen hälytysohjeen mukaisesti, selvittää Päivänen.
Esittelyssä viitattiin myös Kemiönsaaressa sijaitsevan Strömman kanavan läppäsiltaan, jonka kohdalla ensihoitotehtävien hoitaminen alueelle on sujunut hyvin. Ensihoidon uskotaan toimivan turvallisesti myös Särkänsalmen kohdalla sillä edellytyksellä, että tieliikennekeskus saa laskettua sillan ala-asentoon siinä ajassa, joka ambulanssilta kestää ajaa hälytysajona sillalle Luolalan paloasemalta.
Hyvää materiaalia jatkoa varten
Korkeamastoisten purjeveneiden määrä on kasvussa ja siltahankkeella uskotaankin olevan merkittäviä vaikutuksia Naantalin matkailulle ja yritystoiminnalle. Tämä nousi esiin myös keskiviikon työpajaryhmissä merkittävimpänä positiivisena asiana. Korkeiden purjeveneiden pääsyn estymistä on pidetty imagohaittana.
– Eniten huolta kannettiin sillan avaamisien vaikutuksesta arjen matka-aikoihin. Puhuttiin muun muassa lossiaikatauluista, eli mikäli ne menevät väärällä tavalla sillan avaamisen aikataulujen kanssa, voivat ne lisätä päivittäistä matka-aikaa, valotti liikennesuunnittelija Mari Sinn Varsinais-Suomen liitosta oman ryhmänsä näkemyksiä, ja huomautti myös aikataulujen saattavan aiheuttaa kiiruhtamista paikalle, millä puolestaan on vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä projektipäällikkönä toimivan Jan Tvrdyn ryhmässä puolestaan todettiin, että kaksikin aukioloa saattaisi riittää vuorokaudessa.
– On ajateltava ruuhkahuippuja aamulla ja iltapäivällä ja löydettävä kaksi hiljaista tuntia, hän kertoi, ja yleisöstä huomautettiin, että myös maailmalla on yleistä kaksi avausta.
Tärkeänä esiin nousi lisäksi pyörätien kipeä tarve alueelle. Suunnitteilla on ollut ainakin riittävän leveiden pientareiden tekeminen sillan rakentamisen yhteydessä. Siltaa ei myöskään avattaisi ruuhka-aikoina ja avaamiset ajoitettaisiin niin, etteivät ne viivästytä joukkoliikennettä.
– Esille nousivat myös pelko kiinteistöjen arvon alenemisesta Merimaskun puolella. Toisaalta huomautettiin, että silta voisi luoda sinne myös enemmän merellistä ilmapiiriä, jolloin vaikutus voisi olla positiivinenkin, Mari Sinn toteaa.
Jani Päiväsen mukaan tilaisuudessa kerättiin hyvää materiaalia jatkoa varten. Internetiin tullaan avaamaan vuorovaikutteinen kaavapuntari, jonka kautta on mahdollisuus osallistua keskusteluun.
Jaakko Virrankoski
