Parikymmentä kurssilaista seurasi silmät ja korvat tarkkana heinäkuun lopussa, kun yrttiterapeutti Henrietta Kress opasti, miten villiyrtistä keitetään terveysvaikutteista siirappia. Yrttiterapeutti muistuttaa, että yrttihoito ei korvaa lääkehoitoa, mutta moneen vaivaan niistä voi olla hyötyä.
NAANTALI. Livonsaaren yhteisökylän kyläkursseilla neuvotaan ihmisille, mitä kaikkea hyvää Suomen luonnolla on annettavana. Heinäkuun viimeisen viikonlopun kurssin aiheena oli Kotiapteekki villiyrteistä. Yrtit olivat ensimmäistä kertaa mukana kurssiohjelmassa.
– Opetan kurssilaisille kaiken, mitä tiedän paikallisista yrteistä. Miten ne tunnistetaan, kerätään, käsitellään ja miten niistä voi saada itselleen hyödyllisiä terveysvaikutteita, kertoo yrttiterapeutti Henrietta Kress.
Monista yrteistä valmistetaan siirappia, öljyä tai voidetta – joitakin käytetään kuivattuina tai jopa sellaisinaan.
– Oma innostukseni yrtteihin alkoi jo 5-vuotiaana, kun mummoni vei minut metsään keräilemään yrttejä. Hän opetti minulle, mitä yrttejä voi kerätä ja miten niitä käytetään, hän kertoo taustastaan.
Kressin yrttitaidot olivat pitkään vain harrastelukäytössä, mutta lopulta yrtit veivät voiton myös hänen työurastaan.
– Olen harrastanut yrttejä koko elämäni. Vuoteen 1998 toimin talouspäällikkönä ja yrtit olivat tosiaan vain harrastus, mutta sitten irtisanouduin, ja siitä lähtien olen työskennellyt yrttiterapeuttina.
Yrttitietoisuus kasvanut Suomessa
Suomalaisten yrttitietoisuus 1990-luvun lopulla ei ollut kovinkaan huimaa, ja Kresskin haki koulutuksensa alalle Yhdysvalloista. Tilanne on kuitenkin muuttunut parempaan suuntaan.
– Kun Suomessa oli buumi villivihanneksista, yrttitietoisuus nosti samalla päätään. Nyt ihmiset tunnustavat yrttien hyvät käyttömahdollisuudet.
Yrttiterapeutti kuitenkin muistuttaa, että mitkään yrttitaidot tai osaaminen eivät korvaa lääketiedettä.
– Yrttien terveysvaikutukset ovat hyvät, mutta lääkehoitoja, sairaaloita tai lääkäreitä ne eivät korvaa. Yrtit tukevat terveyttä, mutta vakaviin sairastumisiin tarvitaan nykyaikaista lääketiedettä, korostaa Kress.
– Yrteillä on joka tapauksessa mahdollista täydentää hyvinvointiaan, kun tietää mitä niiden kanssa tekee, toteaa Kress.
Punahattu-uute ja nokkosensiemenet avuksi arkeen
Kysyttäessä paria yksinkertaista vinkkiä, miten kuka tahansa voi hyödyntää yrttejä, Henrietta Kress antaa ensimmäisen vinkkinsä kuin apteekin hyllyltä.
– Punahattu-uute on loistava apu ampiaisenpistoon. Uutetta kannattaa heti sivellä pistokohtaan, ja lisäapua saa, kun sitä laittaa myös vähän kielen päälle. Pistokohtaan uutetta voi sivellä myös lapsille. Näillä keinoilla pisto on puolen tunnin päästä kuin hyttysenpisto – jos ei ole ampiaisenpistoille allerginen.
Toisen vinkin hän hetken miettimisen jälkeen valitsee kaikille niin tutusta nokkosesta.
– Nokkosensiemenet ovat luonnon oma piriste. Se antaa energiaa ja auttaa jaksamaan. Nokkosensiemenet pitää tietenkin osata käsitellä, eli ne kuivataan ja siivilöidään, jotta poltinkarvat saadaan rikottua. Silloin ne eivät polta, hän neuvoo.
Seitsemän kurssia
Livonsaaressa pidetään yhteensä seitsemän erilaista kurssia, joiden yhdistävänä tekijänä on luonto ja luonnon antimet.
Livonsaaren yhteisökylän kursseja organisoiva Toni Beckman kertoo yrttikurssin olevan loistava täydennys kyläkurssien teemaan.
– Koko kurssisarjan ideana on opettaa ihmisille taitoja ja lisätä käsitystä siihen, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan hyödyntää ja näin lisätä talouden omavaraisuutta. Joitakin kasveja voi itse kasvattaa, mutta metsissämme on paljon erilaista voimavaraa, jota ei monikaan osaa hyödyntää, kertoi Beckman.
Seuraavalla kurssilla opitaan hyödyntämään pienpetoja. Syyskuussa aiheina ovat muun muassa ruokahyönteisten kasvatus ja sienet.
Marko Vuosjoki
