Sauvon kesäteatterissa nähdään kesällä 2018 uudistettu versio Lumikki ja seitsemän kääpiötä -klassikkosadusta. Uudistuksista huolimatta pääteemana on edelleen hyvän ja pahan taistelu. Työryhmän harjoituskausi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen lyhyt.
SAUVO. Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry:ssä (Selku) mietittiin loppuvuodesta 2017 esitetyn ja isoja satsauksia vaatineen Scrooge-musikaalin jälkeen, että seuraavana kesänä ei tehtäisikään kesäteatterinäytelmää. Halukkuutta kesäproduktioon kuitenkin kuulosteltiin ja erityisesti lasten aloitteesta päädyttiin lopputulemaan, että Vahtistenmäellä nähdään tänäkin kesänä koko perheelle suunnattua kesäteatteria.
– Sitten vain etsimme tekstin emmekä alkaneet itse tekemään. Valmiiseen käsikirjoitukseen tekeminen on tietyllä tavalla helppoa ja tietyllä tavalla vaikeaa. Silloin ei pysty niin paljon itse sanoittamaan sitä, miten haluan tuoda tämän näyttämölle. Yleensä improvisaation kautta näyttelijät tulevat heti tutuiksi hahmojensa kanssa, mutta valmiissa käsikirjoituksessa tekstit pitää saada omiksi ja repliikit elämään, pohtii ohjaaja Hannele Moilanen.
Vuoden 2018 näytelmäksi valikoitui Grimmin veljesten alkuperäisteokseen pohjautuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä, josta uudistetun version on kirjoittanut jämsäläiskirjailija Risto Hakola. Päivitetyssä versiossa nähdään uusia juonenkäänteitä ja pieniä viittauksia muuhun kirjallisuuteen, satuihin ja jopa pop-kulttuuriin. Näytelmää varten räätälöidyt sävellykset ovat Mikko Väärälän käsialaa. Ensi-ilta on 29. kesäkuuta.
Lyhyt ja intensiivinen harjoituskausi
Maaliskuussa alkanut harjoituskausi on ollut poikkeuksellisen lyhyt ja mukana on runsaasti ihan uusia lapsinäyttelijöitä.
– Mukavasti meillä on mennyt, vaikka harjoituskausi on ollut erittäin intensiivinen. Nuoret ovat jaksaneet hirvittävän hyvin ja tuntuu uskomattomalta, että tässäkin ajassa esitys vain valmistuu, ohjaaja pohtii jo lähes valmiiden, Matti Laaksosen ja työryhmän loihtimien lavasteiden keskellä.
Ujo-kääpiötä näyttelevä Pinja Rokka kiittelee työryhmän henkeä.
– Tämä on tuntunut tosi mukavalta. Meillä on tsemppaava porukka ja hyvä näytelmä. Hannele on niin pirteä ohjaaja ja tuo pirteys tarttuu muihinkin, kuvaa nuori näyttelijänalku, joka on pitänyt haastavimpana roolissaan änkytyksen opettelemista.
Leo Pekkarinen näyttelee puolestaan Lystikäs-kääpiötä.
– Lumikki ja seitsemän kääpiötä on minulle entuudestaan jo tuttu esimerkiksi piirretyistä. Vaikeinta roolissani on ollut parran laittaminen itse.
Entä voisiko näyttelemisestä joskus tulla jopa ammatti?
– Ei ehkä ihan ammatti, mutta on tämä ihan kiva harrastus, miettii ensimmäistä kertaa kesäteatterissa esiintyvä, Metsästäjää näyttelevä Santeri Laaksonen.
Hyvän ja pahan taistelu
Pääosassa eli Lumikkina nähdään Selkun produktioissa jo useasti esiintynyt Hilda-Justiina Airola. Näyttelijä lupailee klassikkosadusta mielenkiintoista tulkintaa.
– Kun ihmiset tuntevat tarinan, niin meistä on hauskaa vähän kääntää sitä ja tuoda uutta näkökulmaa. Teemme lastennäytelmät aina myös sellaisiksi, että aikuisillekin riittää katsottavaa. Voin sanoa, että yleisö tulee varmasti yllättymään versiostamme.
Kiltin Lumikin vastakohtaa, Pahaa äitipuolta näyttelevä Sari Stenlund on halunnut tehdä hahmostaan hivenen surkuhupaisan.
– Paha äitipuoli ei ole ihan jäätävän kylmä, vaan jotta hän ei olisi liian paha, olen tehnyt hänestä hiukan höpsön. Hän polkee jalkaa kuin pikkulapsi, kun ei saa mitä haluaa, kuvaa jo 80-luvulta lähtien toiminnassa mukana ollut Stenlund.
Ohjaajan mukaan sadussa onkin kyse ennen kaikkea hyvän ja pahan taistelusta.
– Tässä keskustellaan siitä, kuinka paha voi olla paha ja mitä me uskomme pahasta. Pahaa on usein helppo esittää ja haasteena onkin, miten saadaan hyvä yhtä hyväksi kuin paha on paha, yhtä voimakkaaksi.
Moilanen arvioi esityksen ikärajaksi noin kolme vuotta.
– Se riippuu niin paljon lapsesta. Puhutaanhan tässä melko julmaa kieltä ja on muutamia voimakkaita kohtauksia, mutta meillä ei pauku pyssyt, ei kiroilla eikä tapella. Haluan ajatella, että hahmot ovat sen verran epäaitoja, että lapsi näkee sen sadun siinä. Pienimmille rajoite saattaa olla kaksituntinen kesto, ohjaaja arvioi.
Jaakko Virrankoski
