Ensimmäistä kertaa järjestetty yhteiskunnan uudistamisen festivaali rantautui kahdeksi päiväksi Naantaliin 12. – 13. kesäkuuta. Avoimeen ja rentoon dialogiin osallistui yli 170 eri alojen vaikuttajaa, jotka esittivät kolme teesiään kymmenestä ennakkoon annetusta aiheesta.
NAANTALI. Naantalin kaupunki sai kunnian isännöidä Suomen ensimmäistä yhteiskunnan uudistamisen festivaalia. Naantali 24h -nimen saanut tapahtuma keräsi 12. – 13. kesäkuuta kaupunkiin yli 170 vaikuttajaa yhteiskunnan eri osa-alueilta taloudesta politiikkaan ja teknologiasta kulttuuriin.
Avoimen dialogin festivaalissa aiheina olivat luottamuksen yhteiskunta, osaaminen ja koulutus, työllisyyden tulevaisuus, kilpailukyvyn kohtalo, Suomen rooli maailmassa, kestävä kehitys, hyvä elämä, kaupungistuminen, tasa-arvo sekä digitalisaatio.
Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutasen mukaan isoja ja tärkeitä teemakokonaisuuksia käytiin läpi työpajoissa, jotka sijoittuivat naantalilaisiin yksityiskoteihin ja ateljeihin sekä museon tiloihin.
– Kymmenessä noin 12 hengen työryhmässä kokosimme jokaisesta annetusta teemasta kolme tulevaisuusteesiä Suomelle. Suomen tulee -alkuisia teesejä tuli siis kaiken kaikkiaan 30, Mutanen kertoo.
– Kaupunkina olemme iloisia mahdollisuudesta tarjota ympäristö ensimmäiselle yhteiskunnan uudistamisen festivaalille, ja kiinnostuneita jatkamaan järjestäjäkumppanina myös tulevina vuosina, lisää Mutanen hyvillä mielin.
Tulevaisuusteesejä työpajoista
– Ollakseen jokaisen luottamuksen arvoinen, Suomen tulee rohkaista vuoropuheluun erityisesti silloin, kun toisen mielipide tuntuu vieraalta.
– Suomen tulee mahdollistaa opintopolkujen joustavuus ja harkita lukion ja ammattikoulujen ja kansalaispalvelun yhdistämistä.
– Suomen tulee vahvistaa luottamusta työpaikoilla. Avain luottamukseen on vuoropuhelun vahvistaminen työntekijöiden ja työnantajan välillä. Poliitikkojen on nykyistä aktiivisemmin osallistuttava keskusteluun luottamuksesta ja johtamisesta.
– Suomen tulee tehdä kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta kilpailuetutekijä.
– Suomen tulee kantaa enemmän yhteistä vastuuta Euroopassa ja globaalisti, esimerkiksi luomalla kaupalle ja investoinneille yhteisiä, läpinäkyviä sääntöjä.
– Suomen tulee viedä itsensä maailmankartalle jätestrategialla sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä kehityksellä.
– Suomen tulee luoda mahdollisimman yhdenvertaiset lähtökohdat henkilökohtaiseen kasvuun ja yhteiskunnan demokraattiseen rakentamiseen.
– Suomen tulee mahdollistaa ja monipuolistaa yhteisöllisyyden perustaa ja muotoja kaupungeissa.
– Suomen tulee ottaa kaikkien kyvykkyys ja osaaminen käyttöön. Diversiteetistä eli moninaisuudesta tulee tehdä vahvuus ja kilpailutekijä.
– Suomen tulee kohdata teknologinen murros käyttäjä- ja yksilölähtöisesti sekä vuorovaikutuksen, osallistumisen ja yhteisöllisyyden kautta.
Kilpailukykyä osaamispolitiikasta
24 tunnin päätteeksi tulokset siirtyivät suoraan avoimelle keskusteluareenalle, jossa ajatuksensa esille toivat poliittiset päättäjät Sari Essayah (KD), Li Andersson (VAS), Touko Aalto (VIHR), Laura Huhtasaari (PS), Katri Kulmuni (KESK), Sanni Grahn-Laasonen (KOK), Anna-Maja Henriksson (RKP), Simon Elo (SIN) ja Ville Skinnari (SDP).
Monet puheenvuorot koskivat koulutusta ja osaamista, jotka nähdään paitsi hyötynä kotimaan työmarkkinoilla myös varteenotettavina vientituotteina.
– Kilpailukyky on vahvasti sidoksissa investointeihin, joihin yritykset uskaltautuvat viisaan pitkän tähtäimen päätöksenteon avulla, perussuomalaisten Laura Huhtasaari pohtii.
– Innovaatio- ja osaamispolitiikassa on valmiuksia vientituotteeksi. Meidän on vastattava tulevaisuuden tarpeisiin, kun Suomi muuttuu maailman mukana ja esimerkiksi keinoäly yleistyy, vihreiden Touko Aalto esittää.
– Asiaa on lähestytty tuhoisasti esimerkiksi palkkoihin ja tuotekehitykseen kohdistuneilla leikkauksilla. Nämä täytyy huomioida seuraavalla hallituskaudella, huomauttaa vasemmistoliiton Li Andersson.
Avoin keskustelu työpaikoilla todetaan kilpailukykyä mittaavien tuottavuuden ja hyvinvoinnin kulmakiviksi.
– Keskustelu luo luottamusta myös työpaikoille. Huomionarvoisia ovat myös tasa-arvoon nojaava perhevapaauudistus, sekä naisen euro, jonka olisi aika olla jo täydet 100 senttiä, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson toteaa.
Monipuolista koulutusta läpi elämän
Kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat samaa mieltä elinikäisen oppimisen tärkeydestä.
– Tulevaisuuden työssä on oltava valmius päivittää osaamistaan koko työuran ajan, Essayah sanoo.
Grahn-Laasonen kannattaa kaksivuotista esikoulua, joka aloitettaisiin 5-vuotiaana. Oppivelvollisuusiän pidentäminen loppupäästä sen sijaan ei häntä vakuuta.
– Laadukkaalla varhaiskasvatuksella ehkäistään syrjäytymistä ja luodaan vahva perusta oppimiselle. Siksi resurssit tulee ohjata oppimisen alkumetreille, Grahn-Laasonen lisää.
Sinisten Simon Elo on sitä mieltä, että oppivelvollisuutta ei tarvitse laajentaa.
– Nykyinen järjestelmä on koettu menestyksekkääksi, miksi siis sitä pitäisi muuttaa? Sen sijaan kaikkia koskevassa kansalaispalveluksessa olisi järkeä aseella tai ilman, Elo ehdottaa.
Keskustan Katri Kulmuni kiinnitti huomiota samaan asiaan, eri näkökulmasta.
– Tärkeintä on, että pystyy löytämään oppimisen riemun, ja velvollisuuden korostamisen sijaan puhua oppioikeudesta. Lisäksi koulutustarjonnassa tulisi olla mahdollisimman paljon erilaisia vaihtoehtoja, Kulmuni toteaa.
Digikuilu Pohjoismaiden välillä
Paneelin loppupuolella puhetta tuli Suomen häilyvästä roolista digitalisaation kärkimaana. Viestintäviraston toukokuussa julkaisemasta kuntakohtaisesta laajakaistaluokituksesta selviää, että Suomi sijoittuu hännille kiinteiden laajakaistayhteyksien järjestäjänä Pohjoismaiden tasolla.
SDP:n Ville Skinnarin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen kovaa vauhtia eteenpäin porskuttavasta digitalisaatiosta. Huoli on todellinen, sillä toimintavarmat tietoliikenneyhteydet kuuluvat eittämättä elinkeinoelämän kasvun edellytyksiin.
– Samalla kun Ruotsi veti nettiverkoston jokaiseen kolkkaansa, me olemme täällä vasta funtsineet sitä 15 vuoden ajan. Osaaminen ja päätöksenteko eivät aivan täsmää tässä asiassa, Skinnari huomauttaa.
Ensimmäisen festivaalin kutsuivat koolle Naantalin kaupunki, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Alma Talent ja Miltton kattoteemoinaan luottamus ja dialogi.
Kaikki teesit löytyvät täältä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Osallistujien mietteitä
Helsinkiläinen Suvi Auvinen kritisoi ensimmäistä yhteiskunnan vaikuttamisen työpajaa verywhitepanel -termillä.
– Työpajoihin olisi kaivannut sitä paljon puhuttua diversiteettiä, jotta niiden ääni olisi ollut monimuotoisempi. Lisäksi muutaman tunnin keskustelun tiivistäminen kolmeen teesiin oli hyvin väkinäistä, Auvinen kommentoi.
Niin ikään Helsingistä Naantali 24h -festivaalille saapunut Timo Saranpää on sitä mieltä, että tulevillekin tilaisuuksille on tilausta.
– Seuraavissa voidaan viedä asia sitten niin sanotusti next levelille eli seuraavalle tasolle. Ympäripyöreyksiä välttäen hyviä tulevaisuusteesejä tulee viedä eteenpäin ja tarkastella miten maatamme pitäisi uudistaa, Saranpää sanoo.
Naantalissa asuva Kari Veijonen edusti tapahtumassa yhtä isäntäperheistä, joka oli antanut yksityiskotinsa työpajatyöskentelyyn.
– Oli mielenkiintoista nähdä miten keskustelu lähtee lentoon aivan eri tavalla uudenlaisessa ympäristössä. Yksityiskoteihin, ateljeihin ja museon tiloihin levittäytyneissä työpajoissa syntyi 30 mielestäni erinomaista teesiä tulevaisuudelle, Veijonen toteaa.
Katariina Mäkinen-Önsoy
