MIELIPIDE. Ylioppilasjuhlien riemukkuus on vaihtunut jännitykseen. Monissa perheissä odotetaan tietoa korkeakoulujen opiskelijavalintojen tuloksista. Korkeakoulupaikan saaminen on yksi merkittävimpiä hetkiä aikuistuvan nuoren elämässä. Pettymyksiltä ei vältytä ahkerasta työstä huolimatta, sillä vuosittain vain noin kolmannes kevään ylioppilaista pääsee suoraan jatkamaan opintojaan. Meidän tehtävänämme on poistaa pullonkauloja, jotta siirtyminen korkeakouluihin olisi joustavaa.
Korkeakoulujen pääsykokeet ovat raskaita ja edellyttävät pitkää valmistautumista heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin noin 3 vuotta myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tulevaisuuden osaajat hakeutuvat yhä useammin ulkomaille opiskelemaan, kun opiskelupaikan saaminen on hankalaa kotimaassa.
Tulevaisuudessa on painotettava yhä enemmän motivaatiota ja soveltuvuutta alalle kuin kykyä opetella pääsykoekirjat ulkoa. Yliopistot ovat sitoutuneet hallituksen tavoitteeseen ja tuloksia on jo nähtävissä. Yhä useampi valintakoe on nykyään valtakunnallisesti järjestetty ja kirjapinoja on karsittu. Myös ylioppilaskokeen painoarvon kasvattaminen korkeakoulujen valintamenettelyissä on osoitus siitä, että lukiossa tehdyllä työllä on merkitystä.
Opiskelijavalintoja ruuhkauttavat etenkin opiskelupaikkaa vaihtavat opiskelijat. Lukio-uudistus tuo opetukseen henkilökohtaisemman ohjauksen ja kurkistukset korkeakouluihin. Nuoret voivat siis jatkossa kokeilla korkeakouluopintoja jo lukion aikana, mikä helpottaa suuntautumista oikealle alalle. Lisäksi alanvaihtajille tulee olla joustavia reittejä toisen tieteenalan luentosaleihin eikä ainoastaan pääsykokeiden kautta. Avoimen yliopiston mahdollisuuksia korkeakouluvalintojen erillisväylänä olisi syytä kartoittaa jatkossa.
Anne-Mari Virolainen (kok.), Lieto
