Ansioituneet luottamushenkilöt, työntekijät ja viranhaltijat juhlivat Naantalin kaupungintalolla keskiviikkona 11. huhtikuuta. Juhlallisessa tilaisuudessa kuultiin Jean Sibeliuksen Romanssi sekä Otto Palmgrenin Heijastus – Spegling, jotka tulkitsivat Maija Kontunen, viulu ja Sauli Huhtala, piano.
NAANTALI. Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen ja hallintojohtaja Riitta Luotiojakoivat yhteensä 72 kunnia- ja ansiomerkkiä 11. huhtikuuta kaupungintalolla järjestetyssä juhlassa. Perinteiset kunnianosoitukset menivät pitkäaikaisen kunnallisen työuran tehneille luottamushenkilöille sekä viran- ja toimenhaltijoille.
Suomen kuntaliiton ansiomerkillä 40-vuotisesta työurasta palkittiin Mynämäen Mietoisissa asuva Naantalin kaupungin varikkopäällikkö Vesa Salonen.
– Pääsin kaupungin keskusvarikolle töihin vuonna 1976. Välissä tein jokusen vuoden töitä myös pelastuslaitoksella aina vuoteen 2002 asti, jonka jälkeen palasin entisiin hommiini. Työnkuvaani kuuluu muun muassa katujen talvikunnossapitoa, romuautojen siirtoa sekä konekaluston ylläpitoa eli hyvin monenlaista, Salonen toteaa.
Salonen on ollut tyytyväinen Naantalin kaupunkiin työnantajana.
– Täällä on saanut vapaasti kouluttaa itseään. Muutenkin olen viihtynyt oikein hyvin, Salonen kommentoi.
Salosen mukaan kaupunki on hänen työuransa aikana kehittynyt valtavasti.
– Alkuvuosina piirit olivat sen verran pienet, että kaikki tunsivat toisensa. Nykyisin saaristonkin suuntaan paisuneesta kaupungista ei voi sanoa enää samaa, jatkaa Salonen.
Naantali edustaa varikkopäällikölle lapsuuden maisemia.
– Muutimme vanhempieni kanssa tänne Huittisista. Vanhempani pitivät nykyisen Naantalin Aurinkoisen kohdalla Ruonan kauppaa aikanaan, Salonen muistelee.
Merkityksellistä kasvatustyötä
Ansiomerkin 30 vuotta kestäneestä työurasta sai merimaskulainen luokanopettaja Leena Haapakoski.
– Vuosien aikana ehdin työskennellä useassa kaupungissa, joihin lukeutuvat muun muassa Helsinki, Vaasa, Raisio ja viimeisimpänä Naantali. Oli mukava päättää pitkä työura lasten parissa Naantalin Karvetin kouluun, eläkkeelle jäänyt Haapakoski kertoo.
Haapakosken mukaan koulumaailma on muuttunut hänen opettajauransa aikana paljon. Koulun perustehtävä on kuitenkin pysynyt samana vuosikymmenten ajan.
– Koulusta on tullut yhteisöllisempi paikka, jossa korostetaan yhä enemmän oppilaslähtöisyyttä. Tietysti myös teknologian yleistyminen toi mukanaan paljon uutta opittavaa. Perusasiat eivät katoa kuitenkaan mihinkään: edelleen opettajat ovat keskeisesti mukana kasvatuksessa ohjaten lapsia yhteiskunnan toimijoiksi, Haapakoski lisää.
Pysyvyyttä muutoksen keskellä
Juhlassa ojennettiin myös Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit. Suomen Valkoisen Ruusun ansioristillä palkittu viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää on otettu saamastaan kunnianosoituksesta.
– Tämä merkki on minulle ensimmäinen. Niin työ- kuin luottamushenkilövuosia on minulle kertynyt jo yli 30. Paljon on tullut nähtyä ja koettua eri organisaatioissa ja tehtävissä. Muutos on vuosien saatossa ollut nopeaa, läpi on käyty esimerkiksi Paras-hankkeet ja kuntaliitokset, ja nyt valmistellaan maakunta- ja soteuudistusta, sanoo Rinne-Kylänpää.
Muutos on Rinne-Kylänpään mielestä usein hyvä asia, mutta ihminen kaipaa elämäänsä myös jotain muuttumatonta.
– Ansiomerkkijuhla edustaa sitä pysyvää: niiden luovutustapa on säilynyt perinteisenä, kuten myös merkit itsessään. Vuosien myötä siis moni asia on muuttunut, mutta kiitoksen arvo ei ole vähentynyt, Rinne-Kylänpää kiittelee.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Palkittujen lista avautuu tästä.
