Johan Oskar Nikulin 15.10.1869 – 7.8.1951 oli suurmies ja vastuunkantaja, jollaista Raisiossa ei ole sittemmin tavattu. Raisio-Seuran historiatoimikunta on nyt kaivanut esille tähän Raision monilahjakkuuteen liittyvää historiaa.
RAISIO. Juho Oskar Nikulin on ollut kiistatta Raision historian merkittävin persoona ja keskeisin vaikuttaja. Keskeinen oli myöskin hänen asuinpaikkansa Raision sydämessä. Hänen omistamansa Nokilan tila sijaitsi nykyisen kaupungintalon paikalla, kirkon välittömässä läheisyydessä. Aikansa Raision toiminnallinen keskus sijaitsi hänen omistamissaan kiinteistöissä. Valtatie, kirkko ja pappila olivat vain kivenheiton päässä hänen koti-ikkunastaan.
Kaikki raisiolaiset tunsivat Nikulinin ja asioivat hänen kanssaan tavalla tai toisella viime vuosisadan ensimmäisen 50 vuoden aikana. Juho Oskar oli syntynyt 15.10.1868 Lemussa ja oli 3-vuotias muuttaessaan vanhempiensa mukana Raisioon. Hänen vanhempansa alkoivat viljellä Inkoisten kruununpuustellia, jossa Juho Oskar varttui oppien työnteon, loppumattoman ahkeruuden ja vastuuntunnon.
Juho Oskar Nikulin toimi nuoruudessaan kirvesmiehenä ja rakentajana ja oli rakentamassa muun muassa Turun Mikaelin kirkkoa. Myöskin Krookilasta on löytynyt hänen tapetoimiaan seiniä, joihin hän on merkinnyt itsensä työn suorittajaksi. Veroluetteloissa hänen ensimmäiseksi ammatikseen mainittiin salvumies eli hirsisalvoksien tekijä.
Yhteiskunnallinen ura alkoi kirjanpidosta
Kaupankäynti, yhteisten asioiden hoito ja musiikki olivat asioita, joista Nikulin kuitenkin paremmin opittiin tuntemaan. Suoritettuaan kurssin kahdenkertaisessa italialaisessa kirjanpidossa, hänen tiensä tähtiin oli viitoitettu.
Nikulin oli perustamassa Raision Osuusliikettä 1903 ja toimi sen ensimmäisenä johtajana 20 vuoden ajan. Hänen vuonna 1904 hankkimassaan Ahtilan talossa toimi Osuusliike, pankki ja posti ja hän laajensi rakennusta näitä toimintoja varten. Vuonna 1925 hän oli perustamassa Raision Osuuskassaa ja toimi sen ensimmäisenä johtajana.
Nikulin toimi myös kunnan kirjanpitäjänä ja kassanhoitajana sekä vastasi kunnan verojen ja maksujen perinnästä. Näin ollen häntä voidaan oikeutetusti pitää myös Raision sen aikaisena kunnanjohtajana, vaikkei sellaista virkaa silloin vielä tunnettu.
Sunnuntaisin kirkkomatkallaan kuntalaisilla oli tapana käydä hoitamassa asioitaan Nikulinin luona, minkä johdosta Nikulin itse useimmiten saapui kirkkoon myöhässä. Tavaksi tuli sanoa, että ”Nikulin saapuu kirkkoon vasta, kun synnintunnustus on jo luettu”. Kirkon suntionakin Nikulin ehti toimia jonkun aikaa.
Raision VPK:n päällikkönäkin Nikulin ehti toimia huomattavan pitkän ajan vuosina 1905–1924.
Erikoista oli, että Nikulin oli vuonna 1920 vielä perustamassa Raision Säästöpankkiakin ja toimi sen kirjanpitäjänä ja hoitajana vaikka toimi samassa tehtävässä myös Raision Osuuskassassa.
Nikulin viljeli peltoja nykyisen Tasalan alueella
Nikulin myi Ahtilan 1925 ja rakensi sen viereiselle hankkimalleen Nokilan tontille oman uuden asuinpaikkansa. Samoin hän hankki omistukseensa Nokila II -nimisen tilan naapuristaan, jonka hän vuokrasi seurakunnalle kanttorilaksi. Nykyinen Tasalan alue oli hänen peltoansa, joita hän viljeli. Hän oli rakentanut sinne myös kasvihuoneen.
Puutarhatuotteitaan hän myi Turun torilla ja leipoi lauantaisin torimyyntiin. Mehiläistarhaus ja hunajakin kuuluivat hänen tuotevalikoimaansa. Hevosta, karjaa, lampaita, sikoja ja 200 kanaa varten oli hankittu karjakko Kaanaasta, Lahdenperän torpan tytär Kaarina Lahdensivu.
Avioliittoon ja tukkukauppiaaksi
Nikulin oli jo reilusti yli neljänkymmenen avioiduttuaan. Hänen tuleva vaimonsa Eeva Liisa Björklund toimi kiertokoulunopettajana ja kauppa-apulaisena ennen asettumistaan Nokilan emännäksi.
Vähäistä vapaa-aikaansa täyttämään Nikulin perusti Raision Maamiesseuran Torvisoittokunnan, jossa hän itse soitti innokkaasti tenoritorvea. Hän harrasti myös huutokaupoissa käymistä, josta hän vaimonsa harmiksi hankki muun muassa vanhoja mattoja, pulloja ja muuta vanhaa tavaraa, jotka sitten myi sopivan tilanteen tullen.
Luovuttuaan 1920-luvun puolivälissä osuusliikkeen hoidosta, Nikulin alkoi toimia itsenäisenä tukkukauppiaana. Hän myi säkeittäin kahvia, sokeria, viljaa ja pellavaa sekä välitti ja kuljetti polttopuita ja puutavaraa.
Nikulin oli todennäköisesti myös Raision ensimmäinen kuorma-auton omistaja ja autoilija. Kuorma-autollaan hän harjoitti myös hautausliikettä ja kuljetti ruumiita. Jälkeenpäin on löytynyt kuitti, johon hän on kirjoittanut: ”Arkku tuottu ja ruumis vietty”. Vanhat raisiolaiset ovat maininneet Nikulinin olleen ”todellinen kauppamies”, joka myi ja osti melkein mitä tahansa, ”mitä vain vastaan tuli”.
Kasvattilapsia ja lesken elämää
Nikulinit olivat lapsettomia ja ottivat kasvattilapsekseen Eeva Liisa Nikulinin veljen pojan, Oiva Björklundin, jonka monet raisiolaiset muistavat myöhemmin toimineena tunnettuna autoilijana. Toiselle vaimonsa veljen pojalle, Oskar Onerva Björklundille ja karjakolleen Kaarina Lahdensivulle, Nikulinit myivät talonsa Nokilan.
Avioituneet ostajat ottivat uudeksi sukunimekseen tuolloin Nokilan ja siirtyivät asumaan Nokilan piharakennukseen. J.O. Nikulin vaimoineen jäi edelleen asumaan myymäänsä päärakennukseen tavanmukaisella syytinkisopimuksella.
14.2.1946 Nikulineja kohtasi odottamaton katastrofi. Eeva Liisa Nikulin jäi oman kotiporttinsa edessä hevosrattaiden alle ja menehtyi välittömästi. Hevosrattaita oli ohjannut Pernon kartanon karjakko. Johan Oskar Nikulin oli lähes 83 vuoden ikäinen kuollessaan 7.8.1951.
Raisio-Seuran historiatoimikunta
