Vapaa-ajankalastuksen Nobel -palkinto K-Kalapolut-hankkeelle

Turun seudullakin on kymmenkunta kutuestettä, jotka vaarantavat uhanalaisten kalalajien tulevaisuuden

Turun seudulla kutuesteitä on löydetty Turusta, Raisiosta, Nousiaisista, Liedosta ja Paimiosta. Kartta: K-Kalapolut-hanke. Lähde: SYKE.

KALASTUS. Raisiolainen urheilukalastusseura West Coast Trolling Team on myöntänyt tämän vuoden Vapaa-ajankalastuksen Nobel-palkinnon K-Kalapolut-hankkeelle. K-Kalapolut on K-ryhmän ja ympäristöjärjestö WWF:n yhteistyöhanke, joka tähtää uhanalaisten vaelluskalakantojen pelastamiseen kalojen nousuesteitä purkamalla ja kutupaikkoja kunnostamalla.

Uhanalaisia kaloja Suomen vesissä ovat muun muassa meri- ja järvitaimen, järvilohi, vaellussiika ja ankerias. Ne ovat vaarassa kadota vesistämme kokonaan, koska reitit kutupaikoille puroissamme ja joissamme ovat tukossa.

– Erityisesti raatia miellytti tapa, jolla hanketta toteutetaan: Yhteistyö perustuu talkootoiminnalle, johon jokainen asiasta kiinnostunut voi osallistua. Korupuheiden sijaan tartutaan lapioon ja käännellään kiviä. Näin on totuttu Suomessa asioita hoitamaan silloin kun hätä on suuri, sanoo West Coast Trolling Teamin varapuheenjohtaja Kari Pirttimaa.

Yritysmaailman ja yleishyödyllisten yhdistysten liitot ovat välttämättömiä, jotta asioita saadaan etenemään oikeaan suuntaan.

– Vapaa-ajankalastajat ovat tottuneet käsittelemään kalaa ja ovat myös usein asiakkaana kaupan kalatiskillä. Siksi tervehdimme suurella kiitoksella sitä, että kauppiaat ja K-ryhmä kantavat huolta kestävästä kalastuksesta, eettisyydestä ja ammattikalastuksen elinkyvystä Suomessa, Pirttimaa sanoo.

Vuoden 2018 Kalastuksen Nobel oli jo 19. huomionosoitus henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan edistänyt suomalaisen urheilukalastuksen hyvinvointia ja kehitystä.

Keskon Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo ja WWf:n Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska vastaanottivat kalastuksen Nobel-palkinnon helmikuussa Helsingin venemessuilla. Kuva: Kari Pirttimaa.

Suomen 90 000 siltarummusta kolmannes estää kalojen kulkemisen

K-Kalapolut-hanke alkoi viime syksynä tilanteen kartoittamisella. Selvisi, että Suomessa on vanhojen myllypatojen lisäksi jo tie- ja siltarumpuja 90 000, joista kolmannes on asennettu niin, että ne estävät kalojen kulkemisen.

– Jos rumpu on asennettu liian ylös tai sen läpi ei kulje tarpeeksi vettä, kalat eivät pääse siitä läpi. Näiden rumpujen taakse jää tuhansia kilometrejä kutuvesiä, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen.

Esteitä sekä poistetaan että korjataan.

– Jos siltarumpu on liian korkealla, syntyy putous. Näitä voi korjata nostamalla veden pintaa samalle tasolle. Tällaisen korjauksen saa hyvällä talkooporukalla tehtyä muutamassa tunnissa. Osa esteistä vaatii järeämpiä työkoneita ja päivien tai jopa viikkojen edestä töitä, kertoo Vilhunen.

Kaikki kohteet kartalla

Kaikki K-Kalapolut-hankkeen löytämistä esteistä on merkattu karttaan, joka löytyy hankkeen nettisivuilta. Kun estettä puretaan, punainen pallo muutetaan oranssiksi. Kun homma on valmis, se muuttuu vihreäksi. Turun seudulla kutuesteitä on löydetty Turusta, Raisiosta, Nousiaisista, Liedosta ja Paimiosta.

– Ihmiset voivat myös olla meihin yhteydessä, jos uusia esteitä löytyy tai jos jokin este havaitaan erityisen kiireelliseksi. Meille voi myös ilmoittaa, jos on halukas koordinoimaan talkoita jollain tietyllä esteellä, Vilhunen neuvoo.

Hanke on viisivuotinen ja virtavesityöhön on palkattu kolme uutta työntekijää. Viime vuoden puolella ehdittiin poistaa yhdeksän estettä ja rakentaa viitisenkymmentä kutusorakkoa. Nyt valmistaudutaan varsinaiseen kenttäosuuteen, joka alkaa keväällä ja jatkuu lokakuulle.

Janica Vilen