Nousiaisissa ollaan oltu jo yli kaksi viikkoa ilman vettä. Veden käyttökielto on edelleen voimassa, mutta voiton puolella ollaan. Ihmiset ovat terveinä ja putkistot on tehokloorattu. Nyt odotellaan puhtaita vesinäytteitä.
NOUSIAINEN. Nousiaisissa alkoi tammikuun lopussa raju vatsatautiepidemia. Sen syyksi vahvistui lopulta putkirikko, jonka aikana kunnan vesijohtoverkostoon oli päässyt jätevettä. Kun putkirikko oli saatu korjattua, koko Nousiaisten vesijohtoverkosto piti tehokloorata.
Klooraus saadaan valmiiksi tänä iltana. Tiistaina huuhdellaan kloorivesi pois putkistoista ja keskiviikkoaamuna kello 9 koittaa vihdoin se hetki, kun kuntalaiset pääsevät suihkuun. Samalla mahdollistuu muun muassa pyykinpesu ja astianpesukoneen käyttö, mutta juomavesi ja ruuanlaittoon tuleva vesi tulee edelleen keittää tai vaihtoehtoisesti tulee käyttää pullovettä tai varavesitankista noudettua puhdasta vettä.
–Tämä helpottaa jo todella paljon, kun pääsee suihkuun ja saa pyykit pestyä kotona. Nyt ollaan reilusti voiton puolella. Tarvitaan kuitenkin kaksi perättäistä puhdasta näytettä ennen kuin vettä voi alkaa juoda. Mitään virallista arviota ei ole siitä, koska tilanne normalisoituu, mutta uskoisin, että parin viikon sisällä, kommentoi kunnanjohtaja Jaana Karrimaa.
Yhteisöllisyys nosti päätään kriisin keskellä
Karrimaa oli ehtinyt hoitaa kunnanjohtajan virkaansa vasta kolme kuukautta, kun kunta joutui kriisin keskelle. Niin paljon kuin se aiheuttikin harmaita hiuksia, näkee Karrimaa kriisin keskellä myös positiivisia asioita.
– Tämä on pieni kunta, jossa monet tuntevat toisensa jo vuosikymmenten takaa. Täällä on todella yhteisöllinen henki ja ihmiset ovat auttaneet toinen toisiaan. Haluan sanoa lämpimän kiitoksen kunnan ja Nousiaisten veden puolesta kaikille aktiivisille kuntalaisille, kunnanjohtaja sanoo.
Kriisin keskellä naapurikuntien eri tahot urheiluseuroja myöden ovat tarjonneet nousiaislaisille peseytymismahdollisuuksia ja vapaaehtoiset ovat kiertäneet ovelta ovelle kertomassa uusimpia ohjeita esimerkiksi niille vanhuksille, joilla ei ole pääsyä internettiin.
Jotain opittiin…
Kunta on tiedottanut koko kriisin ajan kaikista muutoksista aktiivisesti, mutta alussa oli jähmeyttä. Esimerkiksi Nousiaisten Vesi Oy:n asiakkaiden puhelinnumeroita ei ollut olemassakaan.
– Sellaisen neuvon haluaisin antaa kaikille Suomen kunnalle ja jokaiselle vesiyhtiölle, että kerätkää häiriötilanteiden varalta jokaisen puhelinnumero, jotta tieto saadaan koteihin ajoissa vaikka tekstiviestillä, kunnanjohtaja Karrimaa sanoo.
Toiseksi Karrimaa näkisi tärkeänä, että vanhojen putkistojen saneerausta ei viivytellä.
– Nousiaissa, kuten monessa muussakin kunnassa, pitäisi ehdottomasti saneerata vesijohtoverkostoja. Se ei ole asia, josta pystyisin päättämään, mutta pystyn siihen vaikuttamaan, hän sanoo.
Kuluja mahdotonta arvioida
Sairastuneiden kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa – eikä myöskään vesikriisistä aiheutuvista kuluista.
– Kunnalle tästä ei suoraan tule kuluja, kun vesihuoltoa varten on oma yhtiö. Nousiaisten Vedelle tästä tieysti tulee kuluja, mutta sielläkin on vakuutus. Karjatiloilla ja muilla pitäisi olla omat vakuutuksensa. Lisäksi olemme käyttäneet naapurikuntien vesihuoltohenkilösötä, klooranneet ja toimittaneet tankkivettä. Niistä kaikista tulee kuluja, mutta on hirveän vaikeaa arvioida, kuinka paljon, kunnanjohtaja sanoo.
Lisäksi osa kuntalaisista on sanonut hakevansa korvauksia kriisin ajalta, mutta kaupunginjohtaja pitää epätodennäköisenä, että sellaisia jouduttaisiin maksamaan.
– Tämä tilanne ei johtunut kenenkään huolimattomuudesta. Se oli onnettomien sattumien summa, hän muistuttaa.
Melkoista kikkailua kotona ja keittiössä
Nousiaisissa asuva ja yrittävä Sanna-Maria Kiili on pitänyt Sannan Kranni -ravintolansa auki joka päivä vesiongelmista huolimatta.
– On se ollut melkoista kikkailua. Astianpesukonetta tai jääpalakonetta ei voi käyttää. Pistoolilimuja ei voi myydä, vaan kaikki pitää myydä pulloissa tai tölkeissä. Kahvit on keitetty pullovedellä ja siivous on ollut hankalaa. Asiakkailla on vessoissa käsidesit ja niin edelleen. Baarin pitäminen on kuitenkin ollut helppoa verrattuna lounasaikaan. Silloin vettä ollaan haettu isoja määriä varavesisäiliöstä, Kiili kertoo.
Asiakkaita on kuitenkin riittänyt.
– Pari ensimmäistä päivää täällä oli ihan kuollutta, mutta sen jälkeen ihmisiä on käynyt ihan normaalisti. Monille ollaan saatu vakuuttaa, ettemme käytä vesijohtovettä mihinkään. Kunta on toimittanut meille jatkuvasti tiedotteitaan, joten asiakkaat ovat saaneet täällä myös tietoa kaikista uusimmista käänteistä, Kiili sanoo.
Kotona hänellä on sama tilanne kuin monessa muussakin perheessä. Kahden viikon pyykit on pesemättä ja suihkussa ollaan käyty naapurikunnissa asuvien kavereiden luona.
– Hevoset minulla on onneksi Vahdolla, joten tallireissulta olen aina voinut tuoda puhdasta vettä mukanani, hän kertoo.
Perheen 3-vuotias jäi pahimmaksi ajaksi hoitoon isovanhempien luo. Pian Kiilinkin perheessä huokaistaan jo helpotuksesta.
– Tuntuu se aika hienolta, että saa taas päästää vettä kraanasta! Ja nyt alkaa sitten se pyykinpesurumba, hän naurahtaa.
Janica Vilen
