Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on hallituksen kärkihanke, jossa tehdään töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja voimavarojen vahvistamiseksi. Osana hanketta on käynnistetty Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoot, joihin voi osallistua kuka tahansa, jolla on idea lastensuojelun parantamiseksi tai sen tarpeen vähentämiseksi ennaltaehkäisevin toimenpitein. Kaarinan Pojat ja Kaarinan Nappulat ovat ottaneet haasteen vastaan.
KAARINA. Lapsi- ja perhepalveluiden rakennemuutokseen tähtäävän Lupa auttaa! -muutosohjelman tiimoilta Varsinais-Suomessa on käynnistynyt Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoot. Talkoisiin voivat osallistua sekä alan ammattilaiset että yksittäiset kansalaiset tai vaikkapa urheiluseurat. Kaarinan Pojat ja Kaarinan Nappulat ovat ottaneet haasteen vastaan. Seurat alkavat tänä vuonna tarjota harrastusmahdollisuuksia syrjäytymisvaarassa oleville lapsille ja nuorille.
– Tällä hetkellä tavoitamme hyvin ne perheet, jotka ovat Kaarinassa muutenkin aktiivisia, mutta osa perheistä on täysin tavoittamattomissa. Esimerkiksi maahanmuuttajaperheet jäävät helposti omiin piireihinsä. Tämä on sellainen asia, joka ollaan tiedetty pitkään, mutta sille ei olla osattu tehdä mitään, sanoo Kaarinan Nappuloiden (KaaNa) puheenjohtaja Harri Laaksonen.
Paljon on kuitenkin tehty tähänkin saakka. KaaNa on järjestänyt yhdessä Kaarinan Poikien (KaaPo) kanssa esimerkiksi päiväkotifutista ja tavoittanut lapsia koulujen kautta.
– Moni onkin voinut mennä innoissaan kotiin ja kertoa, että meillä oli tänään futista, mutta sitten asia jää siihen. Tiedämme, että Kaarinassa on paljon harrastajapotentiaalia, mutta kukaan ei toimita meille listoja niistä perheistä, joihin meidän kannattaisi olla yhteydessä. Tämän hankkeen kautta toivomme, että pääsemme dialogiin näiden perheiden kanssa, Laaksonen sanoo.
Vanhempien tukea tarvitaan Laaksosen mukaan erityisesti harrastuksen alkutaipaleella.
Yksikin lapsi riittää
Lukumäärätavoitteita uusien lasten ja nuorten tavoittamiseksi ei olla asetettu.
– Jos yksikin löytyy, niin olemme onnistuneet, Laaksonen toteaa.
Miksi sitten on tärkeää saada lapset harrastusten pariin?
– Minulla itselläni on 40 vuotta tullut jo viisariin ja silti parhaat kaverisuhteet olen luonut viisivuotiaana jalkapallokentällä. Vaikka puhumme jalkapallotoiminnasta, niin kyllä se harrastuksen sosiaalinen puoli on ihan yhtä tärkeä. Haluamme olla myös yhteiskuntakasvattajia, vastaa Laaksonen.
KaaPon toiminnanjohtaja Kim Ekroos jatkaa samoilla linjoilla:
– Haluamme kasvattaa pelaajia myös ihmisinä. Meidän vastuumme ei rajoitu kentän viivojen sisäpuolelle. Lapset saavat seurassa sosiaalisia taitoja ja kavereita, oppivat toimimaan vanhempien kanssa ja kansainvälisissä ympäristöissä, hän sanoo.
Lisäksi Ekroosille on tärkeää, että jokainen saisi kokea kuuluvansa yhteisöön.
– Meille kaikki seuratoimijat ovat tärkeitä. Jos joku haluaa lopettaa pelaamisen, pyrimme tarjoamaan muita tehtäviä ja tapoja osallistua toimintaan seuran sisällä. Nyky-yhteiskunnassa vauhti on kova. Me haluamme seurana tarjota ihmisille jotain pysyvää elämään. Jalkapallo on Suomen suurin kansanliike. Meilläkin kahdella seuralla on yli 1 300 henkeä mukana. Se on iso määrä tämän kokoisessa kaupungissa. Ja on se myös iso vastuu, Ekroos jatkaa.
Ovet auki yhteistyölle
Ekroos uskoo, että talkooprojektin kautta saatava data voi olla hyödyllistä monille tahoille. Vaikka kyseessä on maakunnallinen hanke, seuroissa uskotaan, että tässä tehdään nyt pilotointityötä koko Suomen eduksi.
Koska kyseessä on talkooteko, Lupa auttaa! -hankkeesta ei tule rahaa, mutta muunlaista tukea on tarjolla.
– Hanke toimii oven avaajana moneen suuntaan ja auttaa meitä esimerkiksi yhteistyössä kaupungin kanssa. Sote-muutosten myötä myös urheiluseurojen rooli voi muuttua merkittävästi, Laaksonen uskoo.
KaaPon tukipoolista mallia
KaaPossa on ollut viimeisen kuusi kautta käytössä Nauti Pelistä -tukipooli, jonka avulla tuetaan vähävaraisten lasten harrastamista kustantamalla kausimaksuja osittain tai kokonaan.
– Kun nappuloista tullaan KaaPoon kilpailullisemman toiminnan pariin, myös harrastuksen kustannukset kasvavat. Tukipoolilla varmistetaan se, ettei kukaan joudu taloudellisten syiden vuoksi jättämään harrastustaan. Hakemuksia tulee vuosittain noin 20. Tukea on jaettu kuuden vuoden aikana yli 18 000 euroa, kertoo Ekroos.
Tukipoolin varoja kerätään erilaisten kampanjoiden avulla.
– Meillä on ollut esimerkiksi Euro maalista -kampanja, jossa ihmiset sitoutuivat maksamaan tukipooliin euron jokaisesta edustusjoukkueen tekemästä maalista. Onneksi pelaajat olivat tehokkaita, niin saimme paljon rahaa kerättyä, Ekroos hymyilee.
KaaPon ja KaaNan uudessa yhteisprojektissa tuen kohteena eivät ole vain taloudellisin perustein syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, vaan syyt voivat olla moninaisemmat. Tukipäätösten perusteet ovat kuitenkin samat.
– Tukipäätökseen vaikuttaa oma aktiivisuus ja motivaatio, ei niinkään taitotaso. Kaikki seuran jäsenet ovat tärkeitä riippumatta menestyksestä, Kim Ekroos sanoo.
Oman tekonsa voi ilmoittaa verkossa
Kaikki talkooteot kootaan Lupa auttaa! -hankkeen verkkosivuille. Siellä voi myös ilmoittaa oman tekonsa. Esimerkkinä ammattilaisten tekemästä talkootyöstä on Profiam Sosiaalipalvelut Oy, joka osallistuu talkoisiin tarjoamalla Varsinais-Suomen alueen kuntien lastensuojelun työntekijöille yhteensä 30 ilmaista puhelinkonsultaatiotuntia yrityksen moniammatillisilta osaajilta.
Ilman omaa ideaakin voi lähteä talkoisiin mukaan.
– Meille voi ilmoittautua ja voimme miettiä yhdessä, mikä olisi hyvä talkooteko, kannustaa hankkeen muutosagentti Mikko Hulkkonen.
Perhepalveluiden vallankumous
Lupa auttaa! -hankkeessa puhutaan suurin sanoin perhepalveluiden vallankumouksesta. Ehkä ei suotta. Nyt jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa on lapsi- ja perhetyönryhmä, joka toteuttaa muutosohjelmaa.
Muutospaine on suuri lähestyvän Soten vuoksi. Varhaiskasvatus ja koulut jäävät kuntien vastuulle, mutta esimerkiksi neuvolat ja monet muut perheiden palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi. Myös varhaiskasvatus ja koulut ovat hankkeessa mukana, sillä yhteistyön halutaan pysyvän tiiviinä ja tiivistyvän entisestään Soten tuomien muutosten myllerryksessä.
Vuoden alussa käynnistynyt ja ensi vuoden loppuun asti toimiva hanke pyrkii muokkaamaan sekä palveluasenteita että -järjestelmiä kaikissa Varsinais-Suomen 27 kunnassa.
– Julkisessa keskustelussa asiaa yksinkertaistetaan usein niin, että panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin säästetään korjaavista palveluista. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että koko palvelujärjestelmä pitää uudistaa, jolloin ei enää puhuta jaosta ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin palveluihin. Mitä nopeammin ja joustavammin pystytään palvelemaan, sitä enemmän säästyy kuluja, selittää Hulkkonen.
Mikä nykytilanteessa sitten on pielessä? Hankkeessa kerätyistä tilastoista löytyy vastaus: Jopa 70 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ei saa tarvitsemiaan palveluja ennen sijoitusta ja perheväkivallan uhreista lapsia on vuosittain noin 2 300. Lastensuojelun sijaishuoltoon ja erikoissairaanhoitoon kuluu 70 prosenttia kaikista lasten sote-kustannuksista.
– Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen parantamisessa tärkeää on keskittyä olennaiseen ja ryhtyä sanoista toimeen. Kun ongelma on meidän itsemme rakentaman palvelujärjestelmän toimimattomuudessa, se on myös meidän mahdollista ja vastuullamme korjata. Lasten asioissa ei ole aikaa odotteluun, toteaa Hulkkonen.
Pyydä apua -nappi on tarjolla pian joka kunnassa
Hankkeessa hyödynnetään mukana olevissa kunnissa hyväksi koettuja malleja. Yksi Raisiossa hyväksi havaituista keinoista auttaa perheitä nopeasti ja joustavasti on Pyydä apua -nappi kaupungin verkkosivuilla. Raisiolaisperheet ovat löytäneet napin ja ottaneet sen säännölliseen käyttöön. Napin avulla perhe voi lähettää avun pyynnön netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa miettimättä sitä, kuka olisi oikea henkilö auttamaan juuri kyseisen ongelman kanssa. Kunnan työntekijä ohjaa viestin oikealle henkilölle ja avunpyyntöön vastataan seuraavan arkipäivän kuluessa. Seuraavaksi Pyydä apua -nappi levitetään hankkeen kautta jokaiseen kuntaan. Tällä hetkellä monen kunnan perhepalveluissa yksi suurin ongelma onkin se, että asiakkaita juoksutetaan luukulta toiselle.
Toinen Raisiossa hyväksi havaittu malli on Lapset puheeksi -menetelmä.
– Se on lasten kanssa työskenteleville luotu malli siihen, miten asioita voi ottaa puheeksi vanhempien kanssa kannustavasti ja voimavaraistavasti. Usein vanhemmille tarkoitetuissa tapaamisissa on paljon pedagogisia keskusteluja, mutta harvemmin kysytään, miten teillä kotona jaksetaan. Raisiossa ollaan otettu tämän tyyppisiä kysymyksiä mukaan keskusteluihin esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien kanssa, kertoo Hulkkonen.
Kaarinassa pilotoitua varhaisen puuttumisen mallia, jolla pyritään vähentämään koulupoissaoloja, ollaan jo otettu käyttöön useammassa kunnassa. Uudessakaupungissa taas pilotoidaan parhaillaan perhekeskusmallia, joka on tulossa näillä näkymin käyttöön Soten myötä jokaiseen maakuntaan.
Yksi hankkeessa lanseerattu palvelu on neuvolachatti, jossa perheet voivat kysyä asioita neuvolan terveydenhoitajalta. Ainakin Turku ja Naantali lähtevät kokeilemaan chattia heti alkuvaiheessa.
Janica Vilen
