Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on hallituksen kärkihanke, jossa tehdään töitä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistamiseksi. Sote tuo paljon muutoksia perheiden palvelujen järjestämiseen. Muutoksen kynnyksellä palvelurakenne halutaan uudistaa ja yhtenäistää koko Varsinais-Suomessa – Raisiosta käsin ja Raisiossa hyväksi havaittuja keinoja hyödyntäen.
RAISIO. Vuoden alussa käynnistynyt ja ensi vuoden loppuun asti toimiva Lupa auttaa! -hanke pyrkii muokkaamaan sekä palveluasenteita että palvelujärjestelmiä kaikissa Varsinais-Suomen 27 kunnassa. Samaa työtä ollaan tehty Raisiossa jo muutama vuosi ja nyt Raisiossa hyväksi havaitut keinot pyritään ottamaan käyttöön koko maakunnassa. Mikko Hulkkonen on nyt virkavapaalla Raision perhepalvelujohtajan virastaan ja toimii hankkeen muutosagenttina. Hankepäällikkönä toimii Pia Suvivuo.
– Julkisessa keskustelussa asiaa yksinkertaistetaan usein niin, että panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin säästetään korjaavista palveluista. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että koko palvelujärjestelmä pitää uudistaa, jolloin ei enää puhuta jaosta ennaltaehkäiseviin ja korjaaviin palveluihin. Mitä nopeammin ja joustavammin pystytään palvelemaan, sitä enemmän säästyy kuluja, selittää Hulkkonen.
Raisiossa palvelurakenteen uudistuksella säästettiin kahden vuoden sisällä 1,7 miljoonaa eli 25 % koko perhepalveluiden budjetista.
– Yhden lapsen sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa keskimäärin 300 euroa vuosokaudessa. Jos apua annetaan kotiin niin paljon, että lapsi pystyy elämään siellä turvallisissa olosuhteissa, saadaan iso säästö. Mutta nekään eivät silloin ole ennaltaehkäiseviä palveluja, vaan joustavia korjaavia palveluja, Hulkkonen sanoo.
Mikä nykytilanteessa sitten on pielessä? Hankkeessa kerätyistä tilastoista löytyy vastaus: Jopa 70 prosenttia kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ei saa tarvitsemiaan palveluja ennen sijoitusta ja perheväkivallan uhreista lapsia on vuosittain noin 2300. Lastensuojelun sijaishuoltoon ja erikoissairaanhoitoon kuluu 70 prosenttia kaikista lasten sote-kustannuksista.
– Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen parantamisessa tärkeää on keskittyä olennaiseen ja ryhtyä sanoista toimeen. Kun ongelma on meidän itsemme rakentaman palvelujärjestelmän toimimattomuudessa, se on myös meidän mahdollista ja vastuullamme korjata. Lasten asioissa ei ole aikaa odotteluun, toteaa Hulkkonen.
Lupa auttaa! -hanke tuo lastensuojeluun uuden systeemisen työskentelymallin, jonka myötä työtä tehdään tiimissä asiakasperheitä osallistaen. Vaikuttavaksi todetulla työtavalla lisätään tiimityötä ja perheen omaa toimijuutta lastensuojelun asiakasprosessissa. Yhteisen työtavan ydin on systeemisessä ajattelussa: Perheen ne ongelmat, jotka ovat kehittyneet perheenjäsenten kesken, voivat ratketa, kun perhe on asiassaan aktiivisena toimijana.
Pyydä apua -nappi on tarjolla pian joka kunnassa
Yksi Raisiossa hyväksi havaituista keinoista auttaa perheitä nopeasti ja joustavasti on Pyydä apua -nappi kaupungin verkkosivuilla. Raisiolaisperheet ovat löytäneet napin ja ottaneet sen säännölliseen käyttöön. Napin avulla perhe voi lähettää avun pyynnön netissä mihin vuorokauden aikaan tahansa miettimättä sitä, kuka olisi oikea henkilö auttamaan juuri kyseisen ongelman kanssa. Kunnan työntekijä ohjaa viestin oikealle henkilölle ja avun pyyntöön vastataan seuraavan arkipäivän kuluessa.
Seuraavaksi Pyydä apua -nappi levitetään hankkeen kautta jokaiseen kuntaan. Tällä hetkellä monen kunnan perhepalveluissa yksi suurin ongelma on se, että asiakkaita juoksutetaan luukulta toiselle.
Toinen Raisiossa hyväksi havaittu malli on Lapset puheeksi -menetelmä.
– Se on lasten kanssa työskenteleville luotu malli siihen, miten asioita voi ottaa puheeksi vanhempien kanssa kannustavasti ja voimavaraistavasti. Usein vanhemmille tarkoitetuissa tapaamisissa on paljon pedagogisia keskusteluja, mutta harvemmin kysytään, miten teillä kotona jaksetaan. Raisiossa ollaan otettu tämän tyyppisiä kysymyksiä mukaan keskusteluihin esimerkiksi päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien kanssa, kertoo Hulkkonen.
Hankkeessa hyödynnetään myös muissa kunnissa hyväksi koettuja malleja. Esimerkiksi Kaarinassa pilotoitua varhaisen puuttumisen mallia, jolla pyritään vähentämään koulupoissaoloja, ollaan jo otettu käyttöön useammassa kunnassa. Uudessakaupungissa taas pilotoidaan parhaillaan perhekeskusmallia, joka on tulossa näillä näkymin käyttöön Soten myötä jokaiseen maakuntaan.
Yksi hankkeessa lanseerattu palvelu on neuvolachatti, jossa perheet voivat kysyä asioita neuvolan terveydenhoitajalta. Ainakin Turku ja Naantali lähtevät kokeilemaan chattia heti alkuvaiheessa.
Varsinais-Suomi on edelläkävijä viranomaisten nopeaa ja joustavaa yhteistyötä vaativissa tilanteissa, joissa epäillään lapsen kaltoinkohtelua. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, lastensuojelun, poliisin ja syyttäjän käyttöön on kehitetty yhteistyötapa eli ns. LASTA-malli, jolla voidaan lainmukaisesti ylittää kankean tiedonkulun ongelmat näissä kriittisissä tapauksissa.
Mentoreita sosiaalityöntekijöille
Hulkkosen mukaan oleellista muutoksessa on palveluiden parantumisen lisäksi auttajien asenne.
Uudessa mallissa ihmisiä autetaan joustavasti ja yhteistyössä. Uusien ammattilaisten koulutuksessa tämä huomioidaan nyt monin tavoin.
Hanke lupaa jokaiselle varsinaissuomalaiselle aloittelevalle sosiaalityöntekijälle ensi vuoden alusta oman mentorin eli rinnalla kulkevan kokeneen ja valmentavan tukijan, jonka apua voi saada viikoittain joustavasti verkon kautta. Sitä tarvitaan, sillä tällä hetkellä pätevät sosiaalityöntekijät ovat kiven alla, vaikka heitä koulutetaan koko ajan.
– Ongelma on se, etteivät he pysy alalla, koska työ on niin kuormittavaa. Varsinkin pienillä paikkakunnilla työssä voi olla aika yksin ja toimintatavat ovat tällä hetkellä sellaiset, että työssäjaksaminen kärsii, selittää Pia Suvivuo.
Hänen mukaansa sosiaalityöntekijöiden palkkaus ja asiakasmäärän rajaaminen ovat ongelmia, jotka tulee ratkaista viipymättä.
Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoot käyntiin
Lupa auttaa! -muutosohjelma on käynnistänyt myös Lastensuojelun 1000 tekoa -talkoot Varsinais-Suomessa. Talkoisiin voivat osallistua sekä alan ammattilaiset että yksittäiset kansalaiset tai vaikkapa urheiluseurat. Esimerkkinä ammattilaisten tekemästä talkootyöstä on Profiam Sosiaalipalvelut Oy, joka osallistuu talkoisiin tarjoamalla Varsinais-Suomen alueen kuntien lastensuojelun työntekijöille yhteensä 30 ilmaista puhelinkonsultaatiotuntia yrityksen moniammatillisilta osaajilta.
– Esimerkkinä kolmannelta sektorilta taas on Kaarinan pojat ja Kaarinan nappulat, jotka haluavat tarjota harrastusmahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisille lapsille ja niille lapsille, joiden perheillä ei ole varaa kausimaksuihin, kertoo Suvivuo.
Ilman omaa ideaakin voi lähteä talkoisiin mukaan.
– Meille voi ilmoittautua ja voimme miettiä yhdessä, mikä olisi hyvä talkooteko, Hulkkonen kannustaa.
Kaikki talkooteot kootaan hankkeen verkkosivuille. Siellä voi myös ilmoittaa oman tekonsa.
Perhepalveluiden vallankumous
Hankkeessa puhutaan suurin sanoin perhepalveluiden vallankumouksesta. Ehkä ei suotta. Nyt jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa on lapsi- ja perhetyönryhmä, joka toteuttaa muutosohjelmaa.
– Kunnat voivat tilata meiltä hankkeen puitteissa kehittämistoimintaa ja tiettyjä palveluja maksutta, Suvivuo kertoo.
Muutospaine on suuri lähestyvän Soten vuoksi. Varhaiskasvatus ja koulut jäävät kuntien vastuulle, mutta esimerkiksi neuvolat ja monet muut perheiden palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi. Myös varhaiskasvatus ja koulut ovat hankkeessa mukana, sillä yhteistyön halutaan pysyvän tiiviinä ja tiivistyvän entisestään Soten tuomien muutosten myllerryksessä.
– Nyt hiotaan toimintamalleja niin, että perheet saavat hyviä palveluja jatkossakin matalalla kynnyksellä ja oikeaan aikaan, Suvivuo sanoo.
Janica Vilen
