90-vuotista historiaa henkivässä entisessä Liedon meijerissä voi tutustua Vilkkimäen Kahvimuseo ry:n kokoelmiin sekä Kahvila Namian seiniä koristavaan kahviaiheiseen näyttelyyn.
LIETO. Vilkkimäen Kahvimuseo ry:n puheenjohtaja Seppo Louhivuori pitää kahviteemaista museota Liedon vanhassa meijerissä, jossa toimii myös muun muassa kahvila, sisustusliike ja jalkahoitola.
Louhivuori kertoo, että kahvimuseon hyllyiltä löytyy laaja, useamman tuhannen esineen, kahviaiheinen kokoelma.
– Kokoelma sisältää kahvipakkauksia 1900-luvun alusta tähän päivään sekä erilaisia kahvipannuja, kahvimyllyjä, prännäreitä ja muuta kahviaiheeseen liittyvää esineistöä kuten esimerkiksi etikettejä ja kahvipakettien mukana tulleita keräilykuvia. Pula-ajan vastikkeet, korvikkeet, sikuri, kahvin lisäkkeet ja toppasokerikin tulevat tutuksi museossa kävijöille.
– Museohuoneeseen astellessaan kävijä voi siirtyä ajassa taaksepäin omien muistojensa tai kertomieni tarinoiden siivittämänä. Siksi kutsun paikkaa muistinvirkistysmuseoksi. Kahvi tuo kokemukseni mukaan kaikille mieleen mukavia muistoja, oli sen kuluttaja tai sitten ei. Lasten yleisimmät keräilykohteet olivat viime vuosisadan puolivälissä juuri kahvimerkit postimerkkien ja tulitikkuaskien ohella.
52-jäsenisen kahvimuseoyhdistyksen kokoelmat ovat olleet esillä alun perin meijeriksi rakennetussa kiinteistössä kolmen vuoden ajan. Kahviaiheista esineistöä on kerätty osto- ja myyntiliikkeistä sekä saatu yksityislahjoituksina. Suuri osa tavaroista on yhdistyksen perustaneen Simo Juvalan kokoelmista.
– Kokoelma on kasvanut sitten syksyn 2014, jolloin yhdistys perustettiin. Edelleen otamme vastaan lahjoituksia, sillä kokoelmasta tuntuu aina puuttuvan jotain, Louhivuori hymyilee.
Tarinoita esineiden takaa
Viime keväänä Louhivuori teki erityisen mielenkiintoisen ostoksen turkulaisesta osto- ja myyntiliikkeestä.
– 1880–1920 -lukujen välillä Saksassa valmistettu rumpupaahdin herätti kiinnostukseni. Selvisi, että sitä oli käytetty Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmassa toimineessa Maamiesten kaupan kahvipaahtimossa. Myyntiin pienikokoinen kahvipaahdin oli sen sijaan kulkeutunut oltuaan aikansa esillä Turun kaupungintaloa vastapäätä sijainneen Turun herkkukaupan vitriinissä, Louhivuori esittelee.
Hauskana yksityiskohtana museokokoelmassa on muun muassa Suomen 50-vuotisen itsenäisyyden juhlakahvi vuodelta 1967.
– Ajattelimme ensin keittää Suomi 100 -kahvit siitä, mutta emme kuitenkaan raaskineet, Louhivuori sanoo.
Louhivuori pääsi myös Kahvi Oy – Kaffe Ab:n OKA-kahvipaketin kylkeen ikuistetun sombreropäisen Pedron jäljille.
– Tuusulan marttojen vieraillessa kahvimuseossa tuli ilmi, että muutama yhdistyksen jäsenistä tunsi kahvipaketissa esiintyvän miehen tyttären Tuusulan Ruotsinkylältä. Vaikka minullakin on kerrottavanani tarinoita, parhaat kertomukset kyllä kuulee vierailtamme, lisää Louhivuori iloiten.
Aurajuustonkin historia juontaa Vilkkimäelle Lietoon
Liedon Hakulan kylään vuonna 1927 valmistunut Vilkkimäen meijeri aloitti toimintansa Liedon Osuusmeijerinä, joka kuitenkin haettiin konkurssiin parin vuoden päästä. Vuonna 1932 perustettiin Liedon meijeriosakeyhtiö, joka vuokrasi tilat Valiolle. Valio alkoi valmistaa meijerissä seuraavana vuonna muun muassa sinihomejuustoa.
– Juusto sai muutaman vuoden päästä viralliseksi nimekseen Aurajuusto eli suomalaisen suosikkituotteen kehitystyö ja valmistus juontaa juurensa Vilkkimäen meijerille Lietoon, Louhivuori toteaa.
Meijeritoiminta päättyi lopullisesti vuonna 1939 sodan alkaessa. Monivaiheisessa historiassaan rakennus on ehtinyt toimia niin juhlapaikkana kuin sota-ajan ammusvarastonakin. Vanha meijeri pääsi rapistumaan loisteliaimpien vuosiensa jälkeen jopa niin pahasti, että sitä alettiin kutsua Liedon kummituslinnaksi. Keväällä 2010 pelastus saapui kahden lietolaisyrittäjän Risto Vilon ja Timo Hakkaraisen toimesta, jotka kunnostivat runsaan 2000 neliön tilat vuokra-asunnoiksi ja liikehuoneistoiksi.
Katariina Mäkinen-Önsoy
