Helposti syttyvä! -tilaisuuksissa Sauvossa ja Paimiossa kuultiin jätteen kotipolton riskeistä.
ASUMINEN. Sauvossa 3.11. ja Paimiossa 5.11. järjestetyissä Helposti syttyvä! -luentotilaisuuksissa paikalliset asiantuntijat kertoivat, minkälaisia terveyshaittoja ja turvallisuusriskejä jätteen kotipoltto aiheuttaa ympäristöönsä.
Sauvon koulukeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa terveyshaitoista oli puhumassa Liedon ympäristöpalveluiden terveystarkastaja Tiina Torkkeli-Pitkäranta.
– Savun pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisimpia ulkoilman epäpuhtauksista. Pienhiukkaset tunkeutuvat keuhkojen ääreisosiin ja pahimmassa tapauksessa verenkiertoon, jolloin ne pahentavat keuhkoahtaumatautia, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa ja astmaa. Myös keuhkosyöpä voi pahentua hiukkasten vaikutuksesta tavallista nopeammin.
– Puunpoltosta vapautuvien pienhiukkasten vaikutusta terveyteen on usein hankala todistaa, sillä altistuminen on pitkä prosessi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa kuolee ennenaikaisesti noin 2000 ihmistä pienhiukkasten aiheuttamiin terveysongelmiin vuosittain. Liikennekuolemissa vastaava luku on noin 300.
Liedon kunta toimii isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon alueelliselle yksikölle, jossa on mukana 12 kuntaa.
Epätäydellistä palamista
Valonian johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen opasti tulisijan oikeaan ja energiatehokkaaseen käyttöön.
– Puuta käyttävä pientulisija päästää ilmoille nokea ja orgaanisia yhdisteitä, koska puu palaa epätäydellisesti. Savu sisältää paitsi pienhiukkasia myös häkää, hiilivetyjä ja muita terveydelle haitallisia yhdisteitä.
– Tärkeintä on säilöä puupinot aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa, jossa ilma vaihtuu, polttaa puu kuivana sekä sytyttää aina päältä.
Epätäydellinen palaminen näkyy mustana savuna, joka on aina terveyshaitta.
– Sytyttäessä ja puiden lisäämisen jälkeen savun väri saa tummeta vähäksi aikaa. Värin pitäisi kuitenkin vaalentua muutamassa minuutissa. Tumma ja haiseva savu kertoo, että paloilmaa on liian vähän, palokaasuja syntyy liikaa tai että puut ovat märkiä.
Pientulisijojen päästöt pääsevät suoraan ulkoilmaan laimentumattomina ja puhdistamattomina. Pientaloalueiden savuongelmat ovat yleensä pahimmillaan pakkaspäivinä, jolloin tulisijoja lämmitetään runsaasti, ja päästöt jäävät leijumaan matalalle. Epäpuhtaudet voivat tunkeutua ilmanvaihdon kautta myös sisätiloihin.
Jätevoimalassa palanut jäte hyödynnetään
Kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n Hannu Petranen eritteli jätteen polton eroja jätevoimalassa ja kotiolosuhteissa.
– Jätevoimalassa savukaasut käsitellään tehokkaasti ja päästöt pysyvät pienempinä, kun taas kodin tulipesässä ei ole savukaasujen puhdistuslaitteita. Jätevoimalan piippu on noin 70-metrinen, sen sijaan kotitalouksissa ne ovat yleensä 7–10 metrin luokkaa, jolloin haitalliset päästöt päätyvät lähialueelle. Jätevoimalassa estetään tuhkan vaarallisten komponenttien pääsy maaperään ja pohjaveteen.
Ekokem suunnittelee parhaillaan nykyaikaisen jätevoimalan rakentamista Saloon. Jätevoimala käsittelee 110 000 t/a hankintarenkaan toimittamaa syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, josta se tuottaa sähköä ja lämpöä.
Sauvon kunnan ympäristösihteeri Anne Himberg kertoi Salon Korvenmäen uuden jätevoimalan ottavan vastaan Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon eli entisten Rouskis-jätehuoltoyhtiön alueen jätettä.
Uutta Turun Seudun Jätehuollon ja Rouskiksen yhdistymää eli Lounais-Suomen Jätehuoltoa esitteli puolestaan neuvoja Liisa Purtsi.
– Vuoden 2016 alusta alkaen kaikki kotitalouksien sekajätteet toimitetaan polttoaineeksi jätevoimalaan. Edelleen kierrätettävät jätteet, kuten esimerkiksi biojäte, metalli, lasi, paperi ja kartonki, tulee lajitella erikseen. Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä.
Katariina Mäkinen-Önsoy
