Paremman Maskun tekijä vuosimallia 2017 on lentopallomies henkeen ja vereen

Paremman Maskun Tekijä Jarmo Virtanen kertoo, että hän uskoi saamastaan tittelistä vasta, kun luki sen Maskun kunnan virallisesta kirjeestä.

Maskun kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa palkittiin Paremman Maskun tekijä: Lentopallotoimija Jarmo Virtanen, joka on pelannut yli 60 vuotta sekä valmentanut ja toiminut lentopallojaostossa aktiivisesti nelisenkymmentä vuotta.

MASKU. Maskun kunta palkitsi Maskun Katajan lentopallojaoston perustajan Jarmo Virtasen paremman Maskun tekijänä.

– Olin todella yllättynyt, kun kuulin saavani paremman Maskun tekijän palkinnon. Ajattelin, että se titteli on nyt kokenut inflaation, nauraa Jarmo ”Jarppi” Virtanen.

Turhaan mies on niin kovin vaatimaton. On pitkälti hänen ansiotaan, että Maskun Katajassa on pelattu lentopalloa neljäkymmentä vuotta.

– Itseasiassa Maskun Tempo pyysi minua aloittamaan lentopallotoiminta Tempon seurassa. Olin kuitenkin niin tiukasti Katajan mies, että halusin Katajaan lentopallojaoston, muistelee Virtanen.

Mies on itse pelannut lentopalloa kansakoulupojasta lähtien – ja pelaa edelleen.

– Pelailen Loimun Pater-Nestoreissa ikämieslentistä.

Tempon seura-aktiivien kyseltyä Virtasen lentopallovalmennuksen perään, mies päätti ehdottaa Maskun Katajalle lentopallotoiminnan aloittamista.

– Aluksi toimimme jalkapallojaoston alaisuudessa, mutta jo 1980 perustimme Katajaan lentopallojaoston. Minä vedin jaostoa 31 vuotta, mutta nyt olen enää rivijäsen. Olen aikalailla päässyt eroon kaikesta toiminnasta… Mitä nyt valmennan edelleen kakkosvalmentajana B-tyttöjen ja naisten maakuntasarjan joukkuetta, meillä on kolme kertaa viikossa harjoitukset.

Niinpä niin, kun veri vetää kentän laidalle ja kentälle, ei hyvästä harrastuksesta niin vain kannata luopua. Yli 60 vuotta itse pelaajana, nelisenkymmentä vuotta vetäjänä, valmentajana ja seura-aktiivina on jo sen sortin todiste rakkaudesta lentopalloon, että ei ihme, että Maskun kunta halusi kiittää Jarmo Virtasta hänen nuorten hyväksi tekemästään työstä.

Nuorten liian aikainen kilpailuttaminen uhkana

Kun on nähnyt nuoria urheilijanalkuja neljänkymmenen vuoden ajan, ja valmentanut heitä, voi hyvällä syyllä ja kokemuksen tuomalla varmuudella sanoa painavia sanoja siitä, miten nuoria pitäisi valmentaa. Virtasella on yksi iso huoli: lasten liian aikainen kilpailuttaminen ja tulosten vaatiminen.

– Olen nähnyt monessa tapauksessa valmentajien hakevan voittoja liian aikaisin. Alle kymmenenvuotiailla lapsilla pitää olla harrastuksen parissa hauskaa, muuten he eivät pysy mukana toiminnassa, toteaa Virtanen.

– Se on vaarallinen tie. Tuoreista jyvistä revitään akanat pois, kuvailee Virtanen.

Paremman Maskun tekijän mielestä vasta C-ikäisenä on aika ryhtyä todelliseen kilpailulliseen toimintaan.

– Jos lapsia laitetaan liian aikaisin kovaan kilpailuun ja heiltä vaaditaan vain tuloksia, on uhkana, että suurin osa putoaa pois toiminnasta kokonaan. Se ei edistä lajin jatkuvuutta, varoittaa Virtanen.

Pitkä ura lehtitalossa

40-vuotisen työuransa Virtanen teki Turun Sanomien painotalossa ensin painajana, sittemmin ylennyksen saatuaan ylipainajana.

– Se oli hyvä työpaikka, niin kuin voi helposti päätellä palvelusvuosistani. Ajauduin painoalalle vähän vahingossa, sillä olen koulutukseltani sähköasentaja, kertoo Virtanen.

Marko Vuosjoki