Paikallisia entisajan uskomuksia
Jos joulupäivä on kirkas, tulee poutavuosi, jos se on pilvinen, tulee sateinen suvi. (Nousiainen)
Jouluna oli tapana jakaa koko talonväelle kokonainen juusto kullekin, joulujuusto. Se oli syötävä siten, että viimeinen pala syötiin vasta kinkeripäivän aamuna. Jos ei näin tehnyt, saattoi lukutaito ja muisti lukusilla olla huono. (Lemu, Masku)
Jos joulun aikaan on pakkanen, on juhannuksen tienoilla lämmin. (Paimio)
Jouluyönä oli poltettava koko yö valkeaa. Saatiin valoisa vuosi. (Paimio)
Jos tapaninpäivänä tuli ensimmäiseksi mies sisään, se tiesi, että vuoden aikana tuli sonnisia vasikoita, ja pässisiä karitsoita. (Piikkiö)
Kun jouluaattona oljet oli tuotu tupaan, otettiin pivon täysi niitä ja heitettiin kattoon tyvet edellä. Jos olkia jäi paljon kattoon roikkumaan, tuli suvella hyvä olkivuosi, vaan jos ei olkia paljon jäänyt, se tiesi huonoa vuotta. (Paattinen)
Joulunajan uskomuksia esittelevän Joulun suvi, pääsiäisen lumi -näyttelyn lisäksi Naantalin museolta löytyy kaupungissa vaikuttaneen kuvataiteilija Erik Rauthovin (1907–1967) teosnäyttely.
NAANTALI. Naantalin museon Humppi-kiinteistössä avautuu 2. joulukuuta kuvataiteilija Erik Rauthovin elämää ja taidetta käsittelevä näyttely. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Rauthovin kuolemasta ja 110 vuotta hänen syntymästään.
– Rauthovi asui Naantalissa ja maalasi täällä suurimman osan tuotannostaan. Hän arvosti erityisesti aamun ja iltapäivän valoa luonnossa työskennellessään. Naantalin ohella Turku oli hänelle rakas inspiraation lähde. Suuntautuipa hänen maalausmatkansa joskus myös Tukholmaan, museonjohtaja Anne Sjöström esittelee.
– Naantaliin sijoittuvissa teoksissa on paljon tuttuja maisemia sekä sellaisia rakennuksia, kuten Naantalin Matkailun Tuulensuojan vieressä sijainnut Hauenkuono-rakennus sekä Kuparivuoren alapuolella olleet rantamakasiinit, joita ei enää ole, lisää Sjöström.
Taiteilijan maalauksia ja esineitä on kerätty näyttelyyn museon, kaupungin ja yksityisten kokoelmista.
– Tietoa olemme saaneet kanssamme näyttelyn suunnitteluun tiiviisti osallistuneelta Rauthovin tyttäreltä Anne Aschan-Janssonilta. Näyttelyssä on mukana muun muassa taiteilijan tekemä reliefi, joka on ainoa laatuaan, sekä useampi omakuva, joista vanhin on siltä ajalta, kun hän kävi Turun Piirustuskoulua, Sjöström kertoo.
Erik Rauthovi – taidetta ja elämää Naantalissa jatkaa Humpissa vielä alkuvuodesta 2018.
Uskomukset ja enteet heräävät eloon juhlapyhinä
Museon Hiilolan porvariskotiin on sen sijaan pystytetty perinteinen joulunäyttely, jonka aiheena on tänä vuonna entisaikojen enteet ja taiat. Museoamanuenssi Mari Termosen mukaan uskomukset olivat joskus perin ristiriitaisia, ja usein niillä haettiinkin itselle suopeinta tulkintaa.
– Joulun suvi, pääsiäisen lumi – joulunajan uskomuksia -näyttely nimensä mukaisesti pureutuu joulunaikaan liittyviin uskomuksiin. Entisajan ihmisten elämä oli vuoden ympäri täynnä enteisiin uskomista, jotka nostivat päätään erityisesti juhlapyhien aikaan, Termonen sanoo.
– Jouluna on tulkittu etenkin säätilojen muutoksia ja sato- ja karjaonnea tulevalle vuodelle, mikä oli ymmärrettävää maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa. Yleistä oli myös kuolemaan ja parisuhteisiin liittyvien enteiden tarkastelu, jatkaa Termonen.
Uskomukset kulkivat mukana ihmisten elämässä 1800-luvun lopulle asti eli samoille vuosille, joihin Hiilolan talon sisustus sijoittuu.
– Enteisiin uskominen oli yleensä kytköksissä koulutuksen määrään. Vahvimpina uskomukset elivät maaseudun ihmisten mielissä, Termonen toteaa.
Näyttelyt ovat avoinna ennen joulua viikonloppuisin sekä joulun välipäivinä. Lisäksi niitä esitellään muina aikoina tilauksesta. Molemmista näyttelyistä löytyy tekstit suomeksi ja ruotsiksi sekä tiivistelmä englanniksi. Sunnuntaina 10. joulukuuta Lasten joulu -tapahtuman aikaan museoon on vapaa pääsy.
Katariina Mäkinen-Önsoy
