Mikäpä sen idyllisempää kuin varpaiden lämmittely takkatulen äärellä ja kuppi kuumaa juomaa? Osa kodeista ja iso osa mökeistä lämpiää vieläkin puulla. Puulämmittämisessäkin on omat niksinsä. Muistaa kannattaa varsinkin puiden kuivuus, päältä sytyttäminen ja peltien kiinni laittaminen vasta sitten, kun hiillos on sammunut.
KAARINA. Kaarinalainen energiatekniikan insinööri, mekatroniikka-asentaja ja yhteisöasumisaktiivi Erkka Kulmala on perehtynyt puulämmittämiseen varsin perusteellisesti. Hän pitää myös Sudisti-nimistä videoblogia, missä hän on esimerkiksi tehnyt empiiristä tutkimusta häkämittarilla. Nyt hän valmistaa pilkkeitä tulta varten.
− Paperi on mielestäni huono sytyke, koska se aiheuttaa tuhkaa, mikä tukahduttaa tulen. Ennemmin käytän tuohta tai puun pilkkeitä. Paperia voi käyttää vähän, mutta päältä sytyttäessä se ei toimi pääsytykkeenä, Kulmala kertoo.
Poltettavan puun pitää olla kuivaa. Keko-yhteisössä, jossa Kulmala asuu, puita tuodaan jo valmiiksi kuivamaan ja merkki näyttää, mitä puita on hyvä käyttää.
− Puun kosteus tippuu merkittävästi, kun ne ovat päivän sisällä, Kulmala kertoo.
Puita ei kuitenkaan kannata tuoda liikaa kuivamaan, eikä varsinkaan puita joissa on hometta.
Säästä takkaasi
Koneellisen ilmanvaihdon laittaminen pois voi auttaa, jos uuni ei meinaa vetää. Jos uunia ei ole lämmitetty vähään aikaan, sitä ei saa lämmittää liian nopeasti, sillä se voi vaurioittaa takkaa ja piippua. On tärkeää, että tuli saa happea, joten takanpesään kannattaa jättää yksi kolmasosa tyhjää. Puiden lisääminen kannattaa tehdä sitten, kun edellinen satsi on kekäleinä.
Päältä sytyttäminen on ekologisin ja tehokkain tapa. Joillekin se voi kuitenkin tuntua hankalalta, mutta jos sytytyksen valmistelee huolellisesti, niin siihen tarvitsee vain yhden tulitikun.
− Kun puu kaasuuntuu kuumuudesta, mutta ei saa riittävästi happea tai lämpöä, että se syttyisi, niin se on vähän kuin hukkaan heitettyä puuta. Kun puun sytyttää päältä, niin tuli etenee ylhäältä alaspäin ja seuraavaksi syttyvä kohta lämpenee yläpuolella olevasta liekistä. Päältä sytyttäessä puu on syttyessään kuumaa ja palaa siksi kunnolla.
Musta savu on merkki väärin poltetusta puusta
Kulmala kertoo harmittelevansa aina, kun näkee talojen piipusta tulevan mustaa savua.
− Kun piipusta tulee paljon savua, niin sieltähän tulee palamatonta puuta, mikä ei ole kenellekään hyödyksi. Siinä on haitallisia yhdisteitä ja pienhiukkasia. Vain kylmällä kelillä piipusta pitäisi takkaa poltettaessa tulla näkyvää savua ja silloinkin se on vesihöyryä. Tämä on parhaaksi omalle lompakolle ja muiden terveydelle.
Häkä tappaa
Häkään kuolee Suomessa keskimäärin sata ihmistä vuodessa. On paljon eri mielipiteitä siitä, milloin pellit voi laittaa kiinni, mutta Kulmalalta tulee tähän yksiselitteinen vastaus:
− Luukun voi olla laittaa kiinni vasta sitten, kun siellä ei ole yhtään mitään, mikä ei ole tummaa. Ei siis mitään hehkuvia kekäleitä.
Kysyn asiasta vielä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Erik Virtaselta.
− Uskomukset eri värisistä liekeistä saisi mennä romukoppaan. Pellin voi laittaa täysin kiinni vasta sitten, kun uuni on täysin pimeä. On hyvä kohentaa hiillosta hiilihangolla. Peltiä voi toki laittaa pienemmälle, kun on hiillosta, Virtanen kertoo.
Kulmala kertoo, että myös hän on saanut häkämyrkytyksen oireita.
− Asia on minulle tärkeä, koska rakastan itseäni ja läheisiäni. Itselleni tuli kerran häkämyrkytyksen oireet. Minulla oli todella huono olo ja tyttöystävä nukkui. Tyttöystävä oli niin huonossa kunnossa, että soitin hänelle ambulanssin. Oli päänsärkyä ja sekavuutta, että aika pitkälle meni se häkämyrkytys.
Silloin tapahtui ehkä perinteinen peltien laittaminen kiinni, kun on vielä hiillosta tai sitten tuhkaan oli jäänyt kekäle. Tuhka pitäisikin tarkistaa aina hiilihangolla ennen peltien sulkemista.
− Joskus on ruvennut häkämittari soimaan tosi pienestä kekäleestä, sellaisesta kuorimattoman hasselpähkinän kokoisesta, Kulmala kertoo.
Kulmala suosittelee häkävaroitinta jokaiselle ihmisille, joka lämmittää puulla. Hän muistuttaa myös siitä, että Suomen lain mukaan nuohous pitää tehdä kerran vuodessa.
− Olen kuullut, että eräs vuokranantaja on kieltänyt vuokralaistaan ottamasta yhteyttä nuohoojaan. On lyhytnäköistä, jos rahan säästämiseksi heikennetään paloturvallisuutta, Kulmala harmittelee.
Jaakko Väisänen
